veksi

Metsäraiskioitten Suomi

 

Kun ulkomailta tuleva turisti karauttaa laivalla satamaan tai laskeutuu lentokentälle
ja lähtee ajelemaan autolla pitkin ja poikin suomenmaata, mitä hän näkee
matkansa varrella? Maaseutualueilla etupäässä metsäraiskioita, aukkohakkauksia,
kynnettyjä puupeltoja, kanto- ja risukasoja pienten hakkaamattomien
metsälänttien  välissä.  Suuri osa entisistä kauniista pelloista kasvaa
pajukkoa joka ei tuota mitään ja jota ei hoida enää kukaan.

Näyn täytyy olla vieraasta varsinkin syksyisin ja keväisin
lohdutonta katseltavaa. Siinä samalla syntyy ensikäsitys koko maasta; alakuloinen,
huonosti hoidettu, tuskin se ainakaan vastaa matkaoppaitten luomaa
etukäteiskäsitystä tuhansien järvien, jokien ja vaarojen maasta.

Olisiko kenties, jos mitään muuta muutosta ei ole tulossa, asetettava avohakkuukielto muutaman sadan metrin kaistalle jokaisen päätien tai -radan varrelle suojaamaan maamme imagoa turistien silmissä?


Suomen metsiä on hakattu viime vuosikymmeninä rajusti.
Samalla metsiemme kerrotaan kasvavan paremmin ja enemmän puuta kuin koskaan.
Varmaan kasvaakin, mutta lohduttoman hoitamattomasti ja väärillä menetelmillä hakaten ja
kasvattaen. Tulokset ovat meidän jokaisen nähtävissä.

Viime aikoina lähes ainoana menetelmänä käytetty aukkohakkaus on raiskannut koko kauniin
metsäluontomme. Kaunista aukkohakkausta ei ole olemassa, eikä se kuulu
mitenkään metsän luontaiseen uudistumiseen metsäpaloja lukuun ottamatta.
Hakkausmuotoa on perusteltu sillä, että se on kaikkein halvin tapa korjata
puuta. Näin ehkä onkin, mutta onko se kaikkein tuottavin tapa kasvattaa metsää
ja saada siitä parasta rahallista tuottoa, se onkin jo toinen asia.


Viime aikoina on kuulunut toisenlaisiakin ääniä metsäammattilaisten suunnalta. Eri-ikäisen puuston kasvattaminen ja toistuvat hakkuut ovat kuitenkin ehkä tulevaisuutta. Onneksi, sillä on korkea aika tehdä jotakin uutta  metsäluontomme hyväksi. Puupeltojen kasvattamisen aika on ohi, on aika
kiinnittää huomiota maisemaan, riistan tarpeisiin, marjojen ja sienien
hyvinvointiin ja myös metsän suurempaan taloudelliseen tuottoon.


Siinä sivussa myös imagomme kauniina, luonnonläheisenä maana
pikkuhiljaa parantuu turistienkin silmissä.

JK: Olen koko pitkän ikäni nauttinut suunnattomasti samoilusta metsissä. metsästyksestä ja marjastuksesta. Sieluni on aina siellä levännyt ja vahvistunut.  Nyt tilanne on päinvastoin, palaan kotiin pettyneenä ja kaipaan entisiä hyviä aikoja, jolloin metsäkin näytti metsältä.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (29 kommenttia)

Käyttäjän HenrikVlimki kuva
Henrik Välimäki

Metsäraiskioitten lisäksi Suomen maaseutu on muutenkin rakentamalla saatettu niin epäesteettiseen tilaan, etten kehtaisi ulkomaisille tuttavilleni sitä edes näyttää. Itse pakenen Etelä-Eurooppaan aina kun varani siihen antavat mahdollisuuden.

Käyttäjän heke kuva
Heikki Paananen

Kun Googlen satelliittikuvista katselee Venäjän puolta, ainakin Maaselän kannaksella kiinnittyy huomio sarkamaisiin hakkuualueisiin, eli vaikuttaisi siltä, että koko aluetta ei kaadeta kerralla, vaan kaato tehdään n. 30m levyisinä kaistaleina. Äkkiseltään ajateltuna, noin menetellen ekologinen ja esteettinen rasitus on vähäisempää.

Käyttäjän veksi kuva
Veikko Kärkkäinen

Siellä asiaan vaikuttaa maanomistus.
Tilkkutäkkimäisiä yksityismetsiä ei juurikaan ole.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Kyllä Metsähallitus on omaltaosaltaan syyllistynyt tehokkaasti metsänhakkaamiseen, Piippolassakin hakattiin aukoksi juuri tukkipuuvaiseeseen kypsyvä metsä, tulosta on tehtävä valtiolle.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Kyllä Metsähallitus on omaltaosaltaan syyllistynyt tehokkaasti metsänhakkaamiseen, Piippolassakin hakattiin aukoksi juuri tukkipuuvaiseeseen kypsyvä metsä, tulosta on tehtävä valtiolle.

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen

Sehän nyt on ihan selvää, että teiden varrella olevat palstat ovat halutuimpia hakkuu-alueita pelkästään logistisista syistä.

Eiköhän erämies jaksa kävellä ison tien varresta useamman sata metriä. Jos turismin perusteella jätettäisiin suojakaista teiden varteen, nousisi siitä äläkkä ja vaatimus olisi että valtio korvaa menetetyt puunmyynti tulot. Kapeat kaistat olisi herkkiä tuulenkaadoille.

Käyttäjän veksi kuva
Veikko Kärkkäinen

Tarkoitus ei ole kasvatella aarnimetsiä tienvarsille. HakAtaan vain ilman aukkohakkuita,jatkuvan kasvatuksen mukaisesti.

Käyttäjän veksi kuva
Veikko Kärkkäinen

Näkymä ei muutu miksikään meni miten kauas teistä tahansa.

Käyttäjän gavia52 kuva
Juha Vesamäki

Nuo ovat vähän kaksipiippuisia asioita nuo aukkohakkuut, eli metsäänkin pätee se vanha sanonta; "Kakkua ei voi sekä syödä että säästää." Se puumäärä mitä nykyinen metsäteollisuus vuodessa käyttää ei aivan pieneltä alueelta lähde, ja kannattava kuljetusmatka puuta käyttävälle teollisuuslaitokselle on sekin määräävä tekijä.

Ja kyllä itsekin kameran kanssa metsiä kierrellessä mieluummin kulkisin oikeassa metsässä enkä puupelloilla mutta valitettavasti tosiasiat on otettava myöskin huomioon. Metsäteollisuus kuitenkin on yksi Suomen tukijaloista eli puujaloista, ja varsin merkittävä työllistäjä.

Käyttäjän veksi kuva
Veikko Kärkkäinen

Tulevaisuudessa metsiä hakataan toivottavasti jatkuvan kasvun menetelmällä.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Hakemalla saa nyt hakea yli kymmenen hehtaarin vanhoja tukkimetsälöitä, vaikka Suomessa on kuulemma puuta enemmän, kuin koskaan. Jo 20 vuotta takaperin Suomen ja Venäjän rajakin näkyi selvästi Metsäntutkimuslaitoksen seinällä olevasta satelliittikuvasta.

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen

Mistä tuo harha tulee, että pitäisi olla vanhoja tukkimetsälöitä, jotta Suomessa olisi paljon puuta. Volyymit tulee nopeammasta kasvusta.

Juha Hämäläinen

Kunnon tukkimetsästä iloitsisi rakennusteollisuus, kun ei tarvitsisi tuoda puuta ulkoa tai lähteä puun perässä muille maille, kuten eräs Kainuun hirrenveistäjä.....

Nämä nykyiset liimapuusta veistetyt "hirsitalot", kun eivät kelpaa enää kovinkaan monelle ja massiivihirsiaihoita ei ole enää helppoa saada kasaan riittävästi

Käyttäjän gavia52 kuva
Juha Vesamäki Vastaus kommenttiin #18

"Nämä nykyiset liimapuusta veistetyt "hirsitalot", kun eivät kelpaa enää kovinkaan monelle ja massiivihirsiaihoita ei ole enää helppoa saada kasaan riittävästi"

Ne ovat tosiaan "hirsitaloja", eli oikeitten hisitalojen pilakuvia. Isä aikoinaan teki oikeita hirsimökkejä, eli kuuden tuuman hirrestä ja veisti isolla kirveellä pinnat. Toinen hirsimökkien pilakuva on nämä sorvatusta pyöreästä tasapaksusta puusta rakennetut pyöröhirsimökit. Kyllä isä siellä pilvien päällä nauraa näitä nykyisiä "hirsitaloja".

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Potemkinin kulissit ovat vain kulisseja. Totuus on parasta tässäkin asiassa. Jo nyt rantakaistaleet herättävät hilpeyttä. Ikään kuin oltaisiin aarnimetsän kätkemällä metsälammella. Maisemaan tottuu yllättävän nopeasti.

Käyttäjän veksi kuva
Veikko Kärkkäinen

Suomalainen tottuu kun on pakko. Turistit eivät totu.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Turismin ehdoilla ei kannata ihan kaikkea paikallisten elämää mullistaa. Turisimi itsessään alkaa olla haitallista monin paikoin maailmalla.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Erityisesti turistien suosimassa etelä-Euroopassa ne metsät on hakattu pois satoja vuosia sitten, tai sitäkin ennen.

Eihän ne avohakkuut hyviltä näytä mutta turisteille voisi lohduksi kertoa, että Suomessa metsä istutetaan takaisin eikä ala ole eroosion myötä paljas seuraavaa tuhatta vuotta vain siksi että joku halusi rakentaa laivaston.

Juha Hämäläinen Vastaus kommenttiin #27

Nyt Salonen puhuu asiasta josta ei tiedä riittävästi. Ainakin Kreikan osalta on metsänhoito paremmalla kantilla, kuin Suomessa. Vuodesta 1974 alkaen on metsät olleet pyhiä koskemattomia ja hyvin hellästi (ei avoraiskioita) hoidettuja kohteita.

Metsäpalot ovat tuhonneet metsiä enemmän, mutta niitä ei ainakaan kaikissa tapauksissa voi vierittää ihmisen niskoille.

Käyttäjän veksi kuva
Veikko Kärkkäinen Vastaus kommenttiin #28

Lisäksi kannattaa huomata, että mm. havupuita ei etelässä kasvakaan samoin kuin Suomessa. Maata on myös raivattu viljelyyn paljon tehokkaammin ja laajemmassa mitassa kuin Suomessa.
Nyt mm. Saksassa metsä on arvossaan, mutta uusi metsä tuhotun tilalle ei kasvakaan sormia näpsäyttämällä.
Suomalaiset voisivat oppia jotakin toisten virheistä.

Juha Hämäläinen

Paranemisen alkuun pääsee tunnustamalla ongelma, joka Suomessa on sellukeitto, vaikka sitä nykyiseen kaappijuoppotyyliin kutsutaankin biotaloudeksi ja sellukattilaa biotuotetehtaaksi.

Tämä operaatio "metsät paskapaperiksi kiinalaisille" tuleekin näyttää turisteille ja kaikille muillekin, jotka eivät tänne asti jaksa raahautua, koska hulluutta ei lopulta saa kuitenkaan piilotettua täydellisesti.....

Suomi on unohtanut puurakentamisen ja muut kestävän puunkäytön mallit ja siirtynyt kertakäyttöisen pelkästään perseeseen sopivaan biotalouteen!

Tästä pitää olle helvetin ylpeä ja näyttää kuvia Suomen luonnosta kaikille mahdollisille ja mahdottomille ihmisille

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo

Suomalaisten historia on ollut metsän tuhoamista eri muodoissa. Kaskiviljely, tervanpoltto, paperiteollisuus. Sitten nämä tuholaiset esiintyvät ainoina, jotka ymmärtävät todellista luontoa.

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

Metsähallitus muuten vielä 1990-luvulla harrasti näitä kulissikaistoja teiden varsilla. Sitten kun vanhat metsät loppuivat, on hakattu nämä kulissit pois. Takana löytyy sitten taimikkoa tai nuorta metsää.

Tuossa kolleega edellä kirjoitti sellun keitosta ja metsien hävittämisestä, niin muistuttaisin, että päätehakkuissa päätuote on sahatukki.

Juha Hämäläinen

Tukkia ei saa aikaiseksi 50-60 vuoden kierrolla vaikka kuinka jättäisi lannoittamatta. Se on vissi se!

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

Keskimäärin kierto on sata vuotta ja etelässä vähemmän. Nykyään on sellaisia metsäsijoittajia, jotka ostavat tilan ja hakkaavat taimikotkin sileäksi rahapulassaan. Ajankuva tämäkin.

Juha Hämäläinen Vastaus kommenttiin #19

Keskiarvot eivät kerro mitään käytöstä. Tutkimusten mukaan kiertoaika jaksollisessa kasvatuksessa on 40 - 150 vuotta ja suurin osa kaadetaan 50-60 vuotiaina.

Lisää tietoa jaksollisen ja jatkuvan kasvatuksen eroista voi kaivaa itse täältä: http://docplayer.fi/384495-Metsatalouden-taloudell...

Juha Hämäläinen Vastaus kommenttiin #19

Suurin ongelma lienee kuitenkin harvestereiden rajoitettu toiminta alue.

Kun tarkastelee suurimpien markkinoilla olevien metsäkoneiden kapasiteettiä niin huomaa pian, että 62 cm on suurin tukki, jonka koneet saa karsittua. Tämä lienee suurin pullonkaula ja suuntaa antava asia koko Suomen metsätaloudessa ja metsienkäytössä....

https://www.logset.com/fi/node/100 (puhdaskarsinta 620mm vaikka tyvimitaksi annetaan 900mm!)

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Lähivuosina saattaa moni mökinomistaja hämmästyä, kun vierestä on kadonnut metsä. Hallitus muutti viime vuonna maisematyöluvan vaatimista merkittävästi:

128 §
Maisematyölupa

Maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman lupaa (toimenpiderajoitus):

1) asemakaava-alueella;
2) ranta-asemakaava-alueella, jos ranta-asemakaavassa niin määrätään;
3) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään, lukuun ottamatta puiden kaatamista yleiskaavassa maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi osoitetulla alueella; eikä
4) alueella, jolla on voimassa 53 §:ssä tarkoitettu rakennuskielto asemakaavan laatimiseksi tai jolle rakennuskielto on yleiskaavan laatimista tai muuttamista varten määrätty.

Ennen vaatimus oli voimassa ranta-asemakaava-alueella joka tapauksessa, nyt mikäli se on sinne merkitty erikseen. Ongelmana on se, että varsinkin vanhoilla mökkialueilla ei olla merkitty, sillä lain mukaan maisematyölupa on joka tapauksessa vaadittu ilman merkintää.

Myös yleiskaava-alueen muutos on merkittävä, aiemmin vaatimus koski yleiskaava-aluetta kokonaan - nyt siitä on poistettu osa kaava-alueesta.

Mikäli siis vanhassa ranta-asemakaavassa ei ole merkintää erikseen, niin naapureilta ei tarvitse kysellä mitään ja metsää voi hakata rantaan asti avohakkuulla. Toki luvankin kautta tämä voisi olla mahdollista, mutta ei tulisi yllätyksenä merkittävä maisemanmuutos joku päivä mökille tullessa.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Nykytekniikka ja yhteismyynnit mahdollistaisivat myös pienimuotoisemmat hakkuukuviot, jotka eivät olisi yhtä pahan näköisiä, ja olisivat luonnonmukaisempiakin. Suomessa on valitettavasti vallalla sellainen filosofia, että pieniä luontoalueita rauhoitetaan tai puistoutetaan, mutta kaikki loput ovat vapaata riistaa, esimerkiksi puupeltoja, joiden kuuluukin näyttää teollisuuden resursseilta. Minä ajattelen enemmän niin, että Suomen luonto on kaikkialla, kaikissa metsissä, ja siksi niitä kaikkia olisi hyvä hoitaa myös luonto itse ja virkistysarvot mielessä. Ihminen ottakoon kymmenyksensä, mutta jättäköön elintilaa myös luonnolle ja luonnosta pitäville ihmisille. Hieman luonnonmukaisempi metsänhoito ei vielä veisi Suomea konkurssiin, vaan voisi jopa parantaa sen statusta ja houkuttelevuutta muiden ja omien kansalaistenkin silmissä.

Toimituksen poiminnat