veksi

Onko Niinistöllä vaarallinen näköharha?

Ylen vaalikoneessa on ansiokkaasti selvitelty presidenttiehdokkaitten näkemyseroja. Näin äänestäjän silmin näkemyserot jäävät todella pieniksi, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. On helppo yhtyä jonkun esiin heittämään toteamukseen, että ehdokkaina on "kahdeksan Matti Vanhasta".

Yksi vaalikoneen kysymys pudottaa kuitenkin Matti Vanhaset seitsemään.  Kysymys kuuluu: Tuloerot ovat Suomessa liian suuret.

Kaikki muut ehdokkaat Niinistöä lukuun ottamatta, ovat vastanneet kysymykseen olevansa joko kokonaan tai ainakin osittain samaa mieltä.

Niinistön vastaus alla:

"Niinistö: Jokseenkin eri mieltä. Tuloerot ovat luonnollisia: ahkeroinnista ja lahjakkuuden käytöstä on oikein saada täysi korvaus. Suomi on edelleen pienten tuloerojen maa eikä meidän pidä suurten erojen maaksi missään nimessä pyrkiä."

Olen Niinistön kanssa yhtä mieltä siitä, että ahkeroinnista ja lahjakkuudesta pitää saada kohtuullinen korvaus, muuten lahjakkuus katoaa ulkomaille.

Mikä sitten on täysi tai kohtuullinen korvaus, sen määrittäminen aiheuttaakin jo päänvaivaa. On niin kovin paljon esimerkkejä kohtuullisen korvauksen muuttumisesta kansalaisia suuresti ärsyttäväksi rahastamiseksi.

Niinistön kanssa olen kokonaan eri mieltä siitä, että Suomi on vielä pienien tuloerojen maa. Sitä se ei enää ole ja suunta on kiihtyvällä vauhdilla menossa huonompaan päin. Maalla, jossa käytännössä joka viides kansalainen luokitellaan köyhäksi, ei ole enää varaa kasvattaa tuloeroja.

Ónko kenties vaarallista, että arvojohtajaksemme on ehkä tulossa presidentti, joka avoimesti asettuu pääoman ja suuromistuksen puoltajaksi?

Presidentin tärkein tehtävä on ulkopolitiikan johtaminen maan keulakuvana. Sisäpolitiikka, joka kuitenkin määrittää kansan tuloerojen muutokset, ei onneksi kuulu presidentille.

Arvojohtajana hänellä on kuitenkin aina vaikutusvaltaa sisäpolitiikassakin. Moni varmasti mielellään näkisi presidentin julkisesti asettuvan vastustamaan tuloerojen kasvattamista, joka ennen pitkää johtaa kansan kahtiajakautumiseen ja sen myötä suuriin ongelmiin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Käyttäjän JuhaniVehmaskangas kuva
Juhani Vehmaskangas

"Mikä sitten on täysi tai kohtuullinen korvaus, sen määrittäminen aiheuttaakin jo päänvaivaa. On niin kovin paljon esimerkkejä kohtuullisen korvauksen muuttumisesta kansalaisia suuresti ärsyttäväksi rahastamiseksi."

Asia on juurikin noin.

Jocke Rantanen

No ei se ainakaan ole kolmea miljoonaa vuodessa. Ja kaiken lisäksi aloilla joille on suorastaan tunkua.

Kukaan ei ole korvaamaton ja jos on lähteäkseen niin antaa mennä.

Ja kun lisää tähän vielä että tuo liksa ei ole suinkaan täysipäiväisestä hommasta vaan näillä tuppaa olemaan duunia vähän siellä sun täällä.
Kohtuullinen korvaus on se jonka alle ei hommaan saada tekijää. Näinhän markkinavoimat toimivat. Paitsi johtajien kesken. Siellä määrää se kuka oli kenekäkin kanssa samalla upseerikurssilla tai samaan aikaan Hankenissa.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Suomessa on aivan kiistatta pienet tuloerot, kansainvälisissä vertailuissa.
Mutta minua kiinnostaa, miten nämä 7 mattivanhasta sitten kaventaisivat tuloeroja?

Nostamalla joidenkin palkkoja (kenen ja miten?), laskemalla joiden palkkoja (kenen ja miten) vai esimerkiksi kiristämällä verotuksen proggressiota?

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Millainen olisi mielestäsi järkevä tulonjako eri ryhmiin.

Alin desiili: opiskelija (967€/kk)

Mediaanituloinen: kaupan kassa (2.032€/kk)

Ylin desiili: DI teollisuudessa (4.223€)

Ylin prosentti: menestyvän keskisuuren yrityksen toimitusjohtaja (8.927€)

Kyseessä on tällä hetkellä vallitsevan tulonjaon mukaan haettu tyyppiesimerkki kunkin tuloryhmän mediaanin mukaisesta ammatista. Eroja tasoittaa edelleen julkiset palvelumaksut kuten päivähoito. Kaksilapsinen opiskelijaperhe ei maksa päivähoidosta mitään kun taas DI maksaa 500€ kuussa.

Miten muuttaisit tätä?

Käyttäjän veksi kuva
veikko kärkkäinen

Eroja tasaa vahvasti myös verotus.
Kuntelisin mielelläni politikoilta uskottavia ehdotuksia tuloerojen kasvun lopettamiseksi, mutta niitä ei kuulu.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Mutta missä se tuloerokasvu nyt sitten on? Meillä on pienemmät tuloerot kuin 1, 10, 50 tai 100 vuotta sitten. Miten voi lopettaa jotain mitä ei ole?

Käyttäjän veksi kuva
veikko kärkkäinen Vastaus kommenttiin #8

Yle uutiset 15.9-17
Kannattaa lukea.
Lisäksi myös köyhyys lisäntyy vuosi vuodelta.

Jocke Rantanen

Tuloerot ovat viimeisten vuosien aikana kasvaneet.
Tilastollisesti ne kasvavat huonoina aikoina ja alenevat hyvinä aikoina.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Mitä tarkoittaa "viimeisten vuosien aikana"? Toki ne vähän seilaavat edestakaisin mutta kuten totesin, tuloerot ovat nyt pienemmät kuin yksi, kymmenen, viisikymmentä tai sata vuotta sitten. Trendi on se että tuloerot ovat laskeneet pitkällä aikavälillä.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Kyllä vapaassa maassa jokaisella täytyy olla oikeus tienata niin paljon rahaa kuin pystyy laillisella liiketoiminnalla, urakkatyöllä, omilla palkkaneuvottelukyvyillään j.n.e. Tämä on hyvin fundamentaalinen seikka markkinataloudessa ja vapaaksi luokitellussa maassa. Tuloeroja pyritään nykyään kyllä leikkaamaan liian väkivaltaisesti yltiöpäisen progression kautta, mikä aiheuttaa tarpeetonta puliveivausta veroparatiisien y.m. kanssa.

Käyttäjän veksi kuva
veikko kärkkäinen

Tuota näkemystäsi komppaan kyllä, mutta samalla pitää pystyä estämään alimpien tuloluokkien jatkuva köyhtyminen.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

No se on jo estetty. Millä tahansa aikavälillä tarkastellen pienituloisimman desiilin ostovoima on kasvanut.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset