*

veksi

Suomalaisten pitäisi nyt olla todella huolissaan

 

Parin viimeisen vuoden aikana olen voinut seurata lähes aitiopaikalta yhden suomalaisen järven aika perusteellista tutkimista. Läpi käytiin järven kalakanta, veden laatu, ravinteet, happipitoisuus ja monta muuta asiaa. Tutkimukset olivat tosi kalliita, mutta asiassa auttoi eräs ymmärtäväinen säätiö rahoittamalla suuren osan hankkeen kuluista.

Lähtökohtaisesti kyse oli hyvin kirkasvetisestä järvestä, jossa näkösyvyys oli 2-3 metrin luokkaa. Kalakanta oli runsas, samoin järven rapukanta.

Noin 30 vuoden aikana järvi muuttui täydellisesti. Näkösyvyys on nyt noin 40 senttiä, kalakanta on kääpiöitynyt ja rapukanta tekee kuolemaa, kuoren rakentaminen ei enää näytä onnistuvan. Järven pohjalla lepää kymmenien senttien paksuinen humuskerros.

Järven rannoilla on maanviljelystä minimaalisen vähän, sitä ei tässä tapauksessa muutoksesta voi syyttää. Siihen ei tule laskevaa jokea, vain pieniä puroja ja -ojia. Järvi sijaitsee Salpausselällä, lähde- ja pohjavesien alueella.

Tämän päivä luokituskategoriassa järvi ei ole poikkeavan huonokuntoinen. Se oli hämmästyttävä tieto. Luokituksia muuttamalla siis huonostakin järvestä saa taiottua aivan kunnollisen, samoin kuin terveistä ihmisistä saa sairaita raja-arvoja muuttamalla.

Suomalaiset ovat siis tyynesti hyväksyneet järviensä pilaantumisen kenties sadoiksi vuosiksi. Järvemme on uhrattu metsänviljelyn (suo-ojitukset) ja turvetuotannon hyväksi. Julkisesti kukaan ei sitä kuitenkaan tunnusta. Tietysti teollisuudella ja maanviljelylläkin on asiassa pieni osuutensa.

Erityisen huolissaan suomalaisten olisi oltava äskettäin julkaistusta tiedosta, https://yle.fi/uutiset/3-9820831  joka kertoo, että yleisestä käsityksestä täysin poikkeavasti vanhenevan metsäojituksen päästöt eivät pienenekään, vaan päinvastoin suurenevat vuosi vuodelta. Vaikka lopettaisimme soitten ojittamisen kokonaan, ravinnepäästöt järviimme vain lisääntyvät ja järviemme kunto tulee vuosi vuodelta vain huononemaan.

Olemme siis vaarassa menettää totaalisesti yhden kansallisaarteistamme, suomalaisen järviluonnon.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (14 kommenttia)

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Noin se suunnilleen menee. Saarijärvelläkin suojelu/valuma-alueita on järvien ja jokienkin rannoilla, mutta ei purojen. Viljelijät auraavat pikkupurojen varsia traktorin pyörä osin purossa. Rantametsien hakkuussa ei noudateta oikeastaan mitään luontosääntöjä. Kuusikoista kiskotaan kannotkin suuriksi kasoiksi ja viedään aikanaan energiapuuna polttolaitoksiin.

Kyllä siitä valumaa syntyy, mutta sitä ei oteta huomioon. Tämän päälle tulevat turvesoiden päästöt. Paikallisesti ne ovat suuriakin, mutta humusta ei lasketa saasteeksi, vaikka se samentaa vedet, heikentää kalakantoja ja tappaa ravut, jos niitä on vielä jäljellä.

Käyttäjän veksi kuva
veikko kärkkäinen

Aivan niin.
Miksi asiasta ei puhuta? Tällä menolla meillä ei ole kohta jäljellä ainoatakaan puhdasta (luonnontilaista) järveä.

Astutaanko asiasta puhuessa liian isoille varpaille?

Käyttäjän AriTero kuva
Ari Tero

Lainaus Metsäntutkimuslaitokselta. " Uusimman valtakunnan metsien inventoinnin (VMI11) mukaan metsätalouden maahan luettavaa ojittamatonta suota oli 4,1 miljoonaa ja metsänkasvun parantamiseksi ojitettua suota 4,7 miljoonaa hehtaaria."

Lainaus tekniikka ja talos lehdestä." Turvetuotannon pinta-ala kuvitellaan valtavan suureksi

Suomalaiset olettavat, että 17 prosenttia kaikista Suomen soista on turvetuotannossa. Samalla he toivovat, että osuus olisi 18 prosenttia.

Todellisuudessa vain 0,7 prosenttia Suomen turvemaista ja soista on turvetuotannossa. Tämä riittää tuotannolle jatkossakin, mutta uutta tuotantopinta-alaa tarvitaan poistuvien tuotantoalueiden tilalle.

Viime vuosina Suomen energiankulutuksesta noin 5 prosenttia on katettu turpeella."

Olen aina ihmetellyt vihreiden meuhkaamista turvetuotannosta, soiden ja metsien ojitukset ovat vesittömme saastuttaneet. Latvavesistöjen järvet ja joet ovat humusta ruskeana, vaikka turvetuotannossa ei ole lähistöllä ainoatakaan suota.

Tämän olen laittanut merkille jo 40 vuotta sitten. Meillä suot kasva vain näretä, vaikka ojoituksista lähemmäs 50 vuotta, ilmeisesi liian hapan maaperä.

Valtaojiin pitäis rakentaa kosteikot joihin humus pysähtyisi, saisimme taas kirkkaat vesistöt jossa kalatkin viihtyisivät.

Vinkki vihreille, olisiko tämä seuraava vihreä agenda.

Käyttäjän veksi kuva
veikko kärkkäinen

Hyvä kommentti!
Allekirjoitan täysin väitteen, että suurin syyllinen on metsäojitus. Valtaosa siitä sijaitsee soilla ja juoksuttaa humusta järviin ja jokiin. Samoin tietysti ravinteita ja happamoittaa vesiä.

Huolestuttavaa on tuo uusi tutkimustulos vanhenevien ojien lisääntyvästä ravinnekuormasta. Tilanne siis vain pahenee ravinteitten ja happamuuden osalta.
Jonkun pitäisi nostaa kissa kiireesti pöydälle.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Paksuturpeisten avosoiden ojittaminen oli Meraohjelman suurin virhe, ei kasva mänty, eikä kypsy hilla.

Käyttäjän veksi kuva
veikko kärkkäinen

Vihreät ovat päässeet tavoitteeseensa, niistä on tullut yleispuolue.

Koijärven kaltaiset hommat ovat enää marginaalinen sivuseikka.

Käyttäjän AriTero kuva
Ari Tero

" Metsänkasvun parantamiseksi ojitettua suota 4,7 miljoonaa hehtaaria."

Olisiko syytä ennallista jo ojitetuista soista 2.7 miljoonaa hehtaaria, niillä ei tule koskaan kasvamaan kunnollista metsää.

Käyttäjän veksi kuva
veikko kärkkäinen

On todettu, että suuri osa ojituksista (oliko se juuri tuo 2,7 miljoonaa hehtaaria) on tehty turhaan.
Ne joutaisi ennallistaa, jolloin valuma järviin hidastuisi ja ainakin humuksen tulo loppuisi.
Muutakin hyötyä olis mitattavissa.

Käyttäjän Sanna50 kuva
Sanna Tenkula

Murskaamot happamoittavat, mutta niistä vaietaan.Laki kyllä edellytäisi, mutta viranomaiskoneisto salaa, koska vesistöt pilaantuu.

Miljoonia räjähdekiloja käytetään asutuksien vieressä murskaamoilla ja lupahakemuksissa/päätöksissä ei huomioda millään lailla maaperän ja pohjaveden suojelua.

Asiasta on tehty eduskunta kysymyskin, mutta asialle ei ole tehty mitään. Lisäksi jäte- ja hulevesien (sade- ja sulamisvedet) aiheuttaa ympäristön pilaantumista mm. kaivojen pilaantumisena.
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Document...

Kivilouhosten räjäytystöissä vapautuu runsaasti typpeä. Erilaisissa louhinnoissa räjähdysaineen koostumus ja typpipitoisuus vaihtelee, mutta pahimmillaan kilosta räjähdysainetta jää maastoon jopa 800 g typpeä.

Kangasalan Kallion teollisuusalueen louhinta aiheutti hulevesien valumisen Halimajärveen, joka happamoitui voimakkaasti vuosina 2010–11. Aiheutti myös kalakuolemia.
https://yle.fi/uutiset/3-5661455

Käyttäjän veksi kuva
veikko kärkkäinen

"Kivilouhosten räjäytystöissä vapautuu runsaasti typpeä. Erilaisissa louhinnoissa räjähdysaineen koostumus ja typpipitoisuus vaihtelee, mutta pahimmillaan kilosta räjähdysainetta jää maastoon jopa 800 g typpeä"

Tuo on minulle uusi tieto. Louhimoita ei tämän järven rannoilla ole, mutta jossain muualla se voi olla ongelma.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Miksi luulette minun olevan aktiivinen vihreä joka käyttää vähän hemmetin monta vapaailtaa ja -päivää vain saadakseen Vihreiden kannatuksen ylös ja Keskustan kannatuksen alas? Vähintään toisen mokoman työpanoksen käytän kalastuksen nuorisotoimintaan. Olisihan se kiva jos nuorille voisin aikanaan jättää myös siedettävät kalavedet perintönä. Ei muuten onnistu.

Muutos tulee vasta kun ihmiset ovat tarpeeksi vihaisia kepuloiden aiheuttamasta järviemme pilaamisesta. Valitettavasti vahinkojen korjaamiseen menee aina vuosikymmeniä ja se tulee tolkuttoman kalliiksikin jos toipumista yhtään yritetään vauhdittaa.

Käyttäjän veksi kuva
veikko kärkkäinen

"Muutos tulee vasta kun ihmiset ovat tarpeeksi vihaisia kepuloiden aiheuttamasta järviemme pilaamisesta. Valitettavasti vahinkojen korjaamiseen menee aina vuosikymmeniä ja se tulee tolkuttoman kalliiksikin jos toipumista yhtään yritetään vauhdittaa."

Suuri osa suomalaisista on vihaisia jo nyt. Vahinkojen korjaamiseen menee vuosikymmeniä, mutta KOSKA KORJAUSTYÖT EDES ALOITETAAN? Pelkkä luonnon toteuttama korjaaminenkin onnistuu kyllä, mutta se vie aikaa vuosisatoja.

Nostan hattua harrastuksellesi nuorison kalastustoiminnan hyväksi. Se on hyvin tarpeellista, muuten kalavesillä ei liiku juuri muita kuin eläkeukkoja.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Höpö höpö. Maassa jossa on keskustalainen pääministeri, maa-ja metsätalousministeri, ympäristöministeri ja elinkeinomisteri eivät ihmiset ole vielä edes havahtuneet ongelmaan. Vihaisuudesta nyt puhumattakaan. Siinä vaiheessa kun vaalien alla järvisuomessa kepulaiseksi tunnustautuvien ehdokkaiden perseet tervataan alkaa jotain pikku hiljaa tapahtumaan.

Kyllähän Etelä-Suomessa tehdään kaiken aikaa melkoisia ponnistuksia, jotta tärkeimpiä järviämme saadaan edes tekohengitettyä. Odottelen parhaillaan milloin Tuusulanjärven särkikalojen syysnuottaukset alkavat. Järjestän nimittäin nuottaporukan majoituksen. Joka ikinen syksy nuotalla tehdään 40-50 tonnin hoitokalastus, jossa petokalat palautetaan järveen. Hapetinlaitteet puhkuvat suuren osan vuotta, jotta pohjavesi saadaan pysymään hapellisena suuresta biokuormituksesta huolimatta. Jos pohjavesi muuttuisi hapettomaksi, niin fosfori muuttuisi liukenevaan muotoon. Sen seurauksena järvi olisi koko kesän leväpuuroa. Kyseessä siis Uudenmaan maakuntajärvi. Lahden Vesijärven kunnostuksen kanssa on myös tehty vuosikymmeniä kovaa ja kallista duunia.

Käyttäjän veksi kuva
veikko kärkkäinen Vastaus kommenttiin #12

En tarkoittanut, etteikö asian hyväksi ole jotakin tehty. Olen itsekin osallistunut jos minkälaisiin hommiin. On niitetty kaislaa, kalastettu roskakalaa ja viimeksi touhuttu tutkimuksen parissa jotta saataisiin osvittaa, mitä tehdä seuraavaksi.
Kuitenkin, se mitä touhutaan maakunnissa, on vain näpertelyä isossa mittakaavassa. Siitä on tehtävä valtakunnallinen "kärkihanke", tuota suosikkisanaa lainatakseni.

Suomalaiset, siis koko kansa, vain elelevät kuin ruususen unta, järvien tila ei liikuta kuin joitakin aktiiveja, joihin sinäkin kuulut.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset