*

veksi

Olemmeko menossa kohti feodaaliyhteiskuntaa?

Valtiot velkaantuvat vuosi vuodelta aina enemmän ja enemmän. Tuskin mikään valtio pystyy enää maksamaan velkojansa pois. Maailman mahtavimman kansakunnan USA:n valtionvelkakin on kasvanut tähtitieteellisksi, eikä tuskin kukaan usko sitä koskaan maksettavan takaisin.

Samalla ihmiskunnan varallisuus ja samalla valtioitten velkasaatavat kertyvät vuosi vuodelta aina vain harvempien käsiin.

Yhtäkö on sen kaltainen, että se ei voi jatkua muuttumattomana loputtomiin. Joskus koittaa aika, jolloin saatavia aletaan haluta takaisin. Korot nousevat liian kalliiksi lainanottajille ja väkisinkin nähdään valtioitten ajautuvan konkurssitilaan.

Vaihtoehtona on lainojen mitätöiminen. Se tuskin onnistuu muutoin kuin lainanantajien täydellä suostumuksella ja se on mahdotonta. Toteutuessaankin se aiheuttaisi maailmanlaajuisen talousromahduksen.

 

Varmasti jo nyt monilla lainoittajatahoilla pohditaan miten edessä häämöittävä ongelma ratkaistaan. Pohdinnoissa tuskin vilahtaa useinkaan mahdollinen velkojen anteeksianto. Luultavasti pohdinnoissa suunnitellaan takuitten realisointia, mikä lähes aina tarkoittaa valtion omaisuuksien ottamista velanantajien hallintaan.

Ehkä tulevaisuudessa näemme yhteiskuntamme feodalisoitumisen. Valtioittemme infrastruktuuria hallinnoivat sijoitusyhtiöt. Maanomistus, energiantuotanto, liikenne, kaivostoiminta ja moni muu talouden ala on uudenlaisten feodaaliherrojen hallinnassa ja kansakunnan kansantuote kilisee sijoittajien taskuun. Poliittiset päätökset sanellaan feodaaliherrojen toimesta. Maailman varallisuus luisuu aina vain entistä harvempien taskuun.

 

Joku voi tietysti olla asiasta eri mieltä?

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Kun maailman yhteenlasketut velat on arviolta kymmenkertaiset varoihin nähden, niin onhan selvää, että tällainen kupla puhkeaa ennemmin tai myöhemmin ja raha menettää arvonsa.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Jokaisessa velkasuhteessa on olemassa velallinen ja velkoja. Velan suuruus on sama kummallekin, erona on vain se, että toiselle kyseessä on velka ja toiselle saatava.

Saatavat ova varoja. Miten siis maailman yhteenlasketut velat voisivat olla kymmenkertaiset varoihin nähden?

Pelkästä velan määrän päivittelystä olisi vähitellen siirryttävä kysymään, ketkä ovat velkojia.

Käyttäjän veksi kuva
veikko kärkkäinen

"Pelkästä velan määrän päivittelystä olisi vähitellen siirryttävä kysymään, ketkä ovat velkojia."

Sepä tässäö on himpun hassua: sellaisia voimme olla useimmat, (vähäisessä määrin) jopa minä itse pienellä rahastosijoituksellani.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo Vastaus kommenttiin #4

Jos haluamme saada jotain yhteiskunnallisesti merkittävää tolkkua tilanteeseen, voisimme rajoittua kysymään vaikka että keillä on yli 100 miljoonaa euroa nettosaatavia ja muuta omaisuutta. Voisimme päästä jäljille siitä, ketkä meidät omistavat (blogisi otsikon hengessä).

Käyttäjän jesper kuva
Tero Ruokamo Vastaus kommenttiin #4

Juuri tämän takia velkaantumisongelma on vaikea ratkaista. Jokainen, jolla on pankkitilillään rahaa, on myös jonkinlainen velkoja. Lakiteknisesti asia on tosin monimutkaisempi.

Hyvinvointimme on riippuvainen järjestelmästä, joka aiheuttaa ylivelkaantumista ja talouskriisejä.

Käyttäjän veksi kuva
veikko kärkkäinen

Margareta:
Se on aivan varmaa. Se taas on hämärän peitossa mitä sitten tapahtuu.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset