*

veksi

Valinnanvapaus terveyspalveluissa, haittaa vai hyötyä?

Yksi tulevan SOTE-uudistuksen teemoja on ollut asiakkaan valinnanvapauden lisääminen.
Käsittääkseni tämä tarkoittaisi karkeasti yleislääkärin sekä terveyden- ja sairaanhoitajan palveluita, sekä pienempiä kuntoutuspalveluita. Yhteiskunnalle kalliimmat valinnanvapauden piiriin kuuluvat palvelut asiakas saisi valita erikseen palvelu/asiakassetelin tai oman henkilökohtaisen lompakkonsa avulla.

Jos tulevaa valinnanvapautta tarkastellaan tarkemmin, on heti huomattavissa , että se toimisi kunnolla vain osassa maata, siellä missä asiakkaita on eniten. , Lisäksi valinnanvaraa syntyy arvatenkin sellaisiin palveluihin, joiden järjestämisestä koituvat menot ovat pienimmät ja tulot suurimmat. 

Kaikki Kehäkolmosen pohjoispuolella asuvat, ja heitä on sentään yli neljä miljoonaa, jäisivät uudistuksessa kärsijän asemaan siitä yksinkertaisesta syystä, että valinnanmahdollisuuksia ei paljoakaan ole olemassa.

Odotettavissa onkin, että sote-uudistuksen jälkeen yksityiset toimijat aktivoituvat ja laajentavat toimintojaan kaikkialle maahan. Samalla pienten alueellisten toimijoitten toimintamahdollisuudet heikkenevät, eivätkä ne pysty kilpailemaan uusien, suurten toimijoitten kanssa. Pienten yritysten karsiutuminen pois nostaa varmuudella hintoja tulevaisuudessa ja lisää maaseudun asukkaitten matkoja palveluitten perässä.

” Suomessa tehdään parhaillaan valtavaa uudistusta olemattoman tutkimustiedon pohjalta. Tutkimuksista ei ehkä puhuta siitäkään syystä, etteivät tutkimustulokset muista maista ole olleet kovin rohkaisevia. Esimerkiksi Englannissa ja Ruotsissa palvelutuotannon kilpailuttamisella ja valinnanvapaudella ei ole saavutettu toivottuja tuloksia. Kilpailutus ei ole merkinnyt säästöjä, eivätkä palveluiden laatu ja joustavuus ole parantuneet. Palveluvalikoima on päinvastoin supistunut, sillä palveluntuottajia kiinnostavat vain ne ryhmät, jotka tarvitsevat paljon ja kalliita palveluja. (Prof. Aila-Leena Matthies, yliopistokeskus Chydenius)

-Näyttöä ei ole myöskään siitä, että kansalaisten asema kuluttajina olisi vahvistunut. Sen sijaan on havaittu, etteivät varsinkaan sosiaalipalveluja tarvitsevat hyödynnä valinnanmahdollisuuksiaan. Tämä johtuu siitä, ettei kaikilla ole yhtäläisiä resursseja tehdä valintoja, joihin heitä velvoitetaan. Tyypillisesti kaikkein köyhimmät, vähiten koulutetut ja laajoja perhevastuita kantavat kansalaiset saavat vähiten tietoa palveluista ja hyödyntävät muita harvemmin valinnanvapauttaan.”

”Syteen ja saveen” ilmeisesti jälleen kerran ollaan menossa Sote-uudistusta rakennettaessa. Valinnanvapaus toteutuu vain niitten osalta, joilla se on ollut ennenkin suuren varallisuuden myötä.

Heikoimmin toimeentulevat eivät hyödy uudistuksesta mitään, päinvastoin menettävät osan nykyisistä eduistaan. Terveydenhoitoyksiköitä tullaan sulkemaan säästöjen saamiseksi, jolloin terveyspalvelut joudutaan hakemaan entistä kauempaa. Matkat kasvattavat hoidon riskejä.
Uudistusten myötä kansalaiset myös menettävät vaikutusmahdollisuuksiansa heitä koskevissa asioissa.  Hallinto ja päätöksenteko etääntyvät ja kansalaiset voivat vaikuttaa omiin palveluihinsa enää vain asiakkaitten roolissa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Noin se ihmisten kannalta suunnilleen menee, kuten Veikko Kärkkäinen blogissaan arvioi. Toinen juttu, josta vähemmän puhutaan, on kustannusrakenteen muutos maaseutualueiden hyväksi ja kasvukeskusten tappioksi.

Kun terveyspalvelut siirtyvät maakunnille, siirtyy 12,3 prosenttiyksikköä kunnallisverotuksesta maakuntaveroksi. Samansuuruinen vähennys suosii kuntia, joiden terveydenhuoltokulut ovat olleet suurimmat. Ne ovat taantuvat alueet, joilla väki vanhenee ja vähenee.

Tuokaan merkittävä tulonsiirto ei riitä korvaamaan nousevia kustannuksia. Väestö jatkaa ikääntymistään, eikä taantuvilla alueilla kohta ole veronmaksajia. Tarpeettomiksi jääviä rakennuksia poistuu käytöstä. Sairaalamatkat pitenevät ja terveyshuolto kokonsaisuutena kallistuu.

Kun terveydenhoitokulut eivät enää kunnille kuulu, haukkaa koulu- ja sivistystoimi jopa 70 prosenttia kunnan budjetista. Sinne siis iskevät säästöt. Kyläkouluja lakkautetaan. Opetus keskitetään harveneviin ja entistä suurempiin yksiköihin. Hyvää siinä on se, että monipuolista opetusta niissä voidaan järjestää paremmin kuin 2-3 opettajan sivukoulussa.

Kaikkineen edssä on raju rakenemuutos, jonka toteutukseen hallituksella on luja tahto, mutta kovin vähän teitoa, taitoa eikä kokemusta ollenkaan. Nykymenolla olemme tuuliajolla.

Käyttäjän veksi kuva
veikko kärkkäinen

Kaiken lähtökohta lienee kuitenkin se, että koko maa pidetään asuttuna. Ongelmat kehäkolmosen sisällä on pystyttävä myös ratkaisemaan. Ehkä pitäisi tosissaan saada työpaikkoja luotua tasapuolisesti koko maahan.

Ei kateeksi käy terveysuudistuksen suunnittelijoita. Monta kertaa vielä mietitään perustuslaillisia ongelmia, joita väkisinkin syntyy. Tuuliajolla ollaan vielä pitkään, kuten arveletkin.

Maamme on laaja ja se aiheuttaa monia ongelmia. Esimerkkinä toteamus, että Helsingin ja Uudenmaan sote tulee työllistämään enemmän ihmisiä, kuin Kainuun maakunnassa on asukkaita. Pyri siinä sitten tasapuoliseen hoitotasoon molemmissa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset