veksi

Koulukiusaaja kasvatetaan kotona

Aivan liian usein näkee kirjoituksia, joissa syytetään koulua epäonnistumisesta nuoren kasvattajana. Nuoresta tulee häirikkö ja koulukiusaaja, koska koulu ei saa pidettyä nuorten keskuudessa kuria ja järjestystä, eikä opeta nuorille hyviä tapoja.

Toki koululla on velvollisuus kasvattaa nuorista kelvollisia kansalaisia. Siitä huolimatta kasvatuksellinen vastuu on aina kotona, lasten vanhemmilla. Jos kotoa saatu kasvatus epäonnistuu, taikka mitään kotikasvatusta ei yksinkertaisesti ole ollenkaan, ei koulu pysty niin syntyvää aukkoa paikkaamaan.

Vanhempien pitäisi pystyä, kaikista kiireistään huolimatta, kasvattamaan lapsia kunnolla myös kotona, eikä kaataa kasvatusvastuuta koulujen hartioille. Lapsille pitäisi opettaa jo pienenä oikea ja väärä, muitten ihmisten kunnioittaminen ja hyvät käytöstavat. Aikuisen tulisi olla esimerkki lapselleen niin hyvässä kuin pahassakin. Kukaan muukaan ei voi asettaa rajoja lapselle, kuin lapsen omat vanhemmat. Ehkä lapset sitä vanhemmiltaan odottavatkin, vaikka eivät sitä ääneen sanokaan. Kun kotona vielä oltaisiin kiinnostuneita siitä, mitä lapsi kaveriensa kanssa tai netissä  puuhailee, niin näillä eväillä päästäisiin jo pitkälle.

Normaalissa perheessä jossa on alkuperäiset isä ja äiti, kasvatustyö usein näyttää onnistuvan. Ongelmana on se, että tällaisten perheitten määrä vähenee vuosittain avioerojen, avoerojen ja yksinhuoltajuuden vuoksi. Usein uusioperheissä on yhteisiä lapsia, vaimon entisiä lapsia tai isän entisiä lapsia. Monet lapset joutuvat asumaan vuoroin kummankin vanhemman luona, tai ovat joutuneet erossa väärälle vanhemmalle. Aikuiset harvoin ymmärtävät, kuinka vaikeisiin tilanteisiin he ovat lapsensa saattaneet.

Nykyperheillä on ymmärrettävästi siis monenkaltaisia haittatekijöitä, jotka vaikeuttavat lasten kasvattamista. On runsaasti työttömyyttä, mikä masentaa henkisesti, niillä joilla töitä on, sitä on liikaa, eikä energiaa enää jää tarpeeksi perheelle. Lisäksi monet perheet kärsivät taloudellisista ongelmista.

Kun perheessä joku ”kiikastaa”, lapsi vaistoaa sen ja pyrkii käyttämään tilannetta hyväkseen. Jos vanhemmat riitelevät, lapsi on sen puolella, joka antaa hänelle suuremman vapauden. Toinen vanhemmista voi kieltää ja toinen heti kumota kiellon. Kasvatuksen pitäisi olla "jämäkkää", perustua asiallisuuteen ja sen noudattamista pitäisi pystyä valvomaan.

Selkeä fakta on se, että lapsi kasvatetaan koulukiusaajaksi kotona. Rajat, kiellot ja hyvä käytös on löydyttävä kotikasvatuksen kautta. Koulun keinot auttaa asiassa ovat aika rajalliset, vaikka nyt ovat asialla hyvän kasvattajakoulutuksen saaneet ihmiset. Koulu on toimivaltainen vain koulun alueella ja osin koulumatkoilla, mutta kaksi kolmannesta päivästä vanhemmat kuitenkin kokonaan vastaavat lapsestaan. Rankaisumahdollisuuksia on rajoitetusti olemassa, eivätkä ne tehoa alle 15 -vuotiaaseen , varsinkaan jos vanhemmat eivät usko tai vähättelevät lastensa touhuja.

Käsittelyyn on menossa lakiesitys, jossa kiusaaja siirrettäisi toiseen kouluun. Se on tervetullut vaihtoehto sille, että kiusatun täytyisi muuttaa koulua, kuten tähän mennessä usein on tapahtunut. Sekin on vain rangaistus, joka tuskin tulee vähentämään kiusaamistapauksia. Mielestäni heti ensimmäisten kiusaamistapahtumien jälkeen pitäisi lastensuojelun ottaa yhteyttä vanhempiin ja ainakin selvittää, olisiko kodin ja perheen asioissa korjattavaa.

Jotta ei jäisi käsitystä, että täällä Suomessa lasten asiat ovat erityisen huonosti, alla pieni katkelma Saksan tilanteesta:

”Vuonna 2011 Hesarissa oli juttu joka hätkähdytti. Saksalainen tunnettu lastenpsykiatri Michael Winterhoff on kerännyt vuosien ajan huomioita lasten kehittymisestä ja tullut siihen tulokseen, että he ovat kurittomia, vastuuttomia, narsistisia ja useat jääneet psyykkisessä kehityksessään noin puolitoistavuotiaan lapsen tasolle. Tämmöisiä kehityshäiriöitä mm. Saksan lapsilla on 50-70 prosentilla. Lapset ovat ottaneet vallan vanhemmiltaan, ovat kurittomia, epäempaattisia, käyttäytyvät koulussa katastrofaalisesti, ovat aggressiivisia, eivätkä kykene täsmällisyyteen, mikä on työelämän oleellisin asia ja näin ollen lopulta syrjäytyvät yhteiskunnasta. -Tämä on kulttuurimme tuho, kirjoittaa Winterhoff.

 

Ehkä yllä olevaa pitää tarkastella kriittisesti. Ihan noin huonosti asiat eivät varmasti ole, mutta on helppo sanoa, että suunta näyttää kuitenkin juuri tuolta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (16 kommenttia)

Vesa Leinonen

"Toki koululla on velvollisuus kasvattaa nuorista kelvollisia kansalaisia. Siitä huolimatta kasvatuksellinen vastuu on aina kotona, lasten vanhemmilla. Jos kotoa saatu kasvatus epäonnistuu, taikka mitään kotikasvatusta ei yksinkertaisesti ole ollenkaan, ei koulu pysty niin syntyvää aukkoa paikkaamaan".

Juuri niin, Veikko K.

"Toki koululla on velvollisuus kasvattaa nuorista kelvollisia kansalaisia. Siitä huolimatta kasvatuksellinen vastuu on aina kotona, lasten vanhemmilla. Jos kotoa saatu kasvatus epäonnistuu, taikka mitään kotikasvatusta ei yksinkertaisesti ole ollenkaan, ei koulu pysty niin syntyvää aukkoa paikkaamaan".

Yksi hyvä ominaisuus lapsien mielen kehityksessä on muokata lapsen tahtoa, poistaa itsepäisyys ja oma tahto tehdä asioita oman tahtdon mukaan.

Australian koulussa opetetaan hyviä tapoja nuorille. Siellä on siisti koulu uniformu kaikilla lapsilla, kesä puvut ja talvi puvut. Siellä ei mennä kouluun vahvistamaan omaa tahtoa, vaan oppimaan toisilta hyviä tapoja.

Siisti koulu uniform on erittäin hyvä tapa lapsien oppia nuorena, monissa yksityisissä kouluissa on myös ravatti. Se kehitää koululaisia nousemaan mielen ajattelussa tulevaisuuden suhteen vaativalle tasolle.

Pohjoismaisessa kultuurissa korostetaan omaa tahtoa omituisella tavalla, niin kuin se olisi hyve? Itse pärjäämistä? itse päisyys?

Moni ymmärttää itsepäisyyden olevan sama asia kuin sisu? Sitä se ei ole.

Uppiniskainen "Itse päisyys" on negatiivinen piirre älyllisessä ihmisessä, erityisen negatiivien lapsissa, sillä sen kautta ne eivät ikinä tule oppimaan sosiaalista vuorovaikutusta ja elämän viisautta.

Sisu tehdä sitä mikä on moraalisesti oikein on aittoa sisua. Siinä pulustetaan oikeudenmukaisuutta.

Itseensä päin kääntyvä "sisu" on syntiä, se on uppiniskaisuutta. Mooses puhui siitä paljon, ja kertoi myös miten äärimäisen älykäs Luoja Jumala, vihaa itsekkäitä, itsepäisiä ihmisiä, siksi että ne ihmiset eivät ikinä ota opiksi Luojan viisautta. Luoja on äärimmäisen älykäs olento. Valon nopea mielen ajatus, idea, toimet ja täydellinen lopputulos.

Ihminen on hidas ymmärtämään kaikista yksinkertaisemmat asiat järkevästä ihmisen elämästä.

Miten Suomalaiset lapset menestyisi Japanilaisessa koulussa?

Entäs kiinalaisessa koulussa? Siellä on heidän oman kultuurin kuri lapsille. Se on paljon edellä Pohjoismaisesta itsekeskeisestä kultuurista.

Käyttäjän veksi kuva
Veikko Kärkkäinen

Hyvä kommentti, Vesa.
Allekirjoitan lähes kaiken. Koulupuku toimii tasa-arvoistavana tekijänä ja sen käyttöön otto olisi suotavaa. Ei kyllä Suomessa toteudu koskaan.

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen

"Uppiniskainen "Itse päisyys" on negatiivinen piirre älyllisessä ihmisessä."

Sillä lailla.

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen

Koskaan ei ole vanhemmilla ollut vähempää vaihtoehtoja lastensa kasvatukseen kuin nykyään.

Teit mitä tahansa tai jätit tekemättä, se on väkivaltaa. Aina on joku ylikoulutettu paremmintietäjä jossain verkkojulkaisussa kertomassa miten vielä voisi tehdä monimutkaisempaa kasvatuksesta, koska monimutkaisuus takaa parhaat tulokset.

Minusta se yhdistettynä reippaasti kasvaneeseen yksinhuoltajien määrään takaa vaan sen, että yhä suurempi osa epäonnistuu minkäänlaisessa kasvatuksessa.

Netissä seurasin jännää tilannetta, kun eräs YH avautui siitä, miten rankkaa elämä välillä on lasten kanssa kahden kodin ja niiden erilaisten käytäntöjen välilä. Arvaa miten kävi? "Auttamishaluiset lähimmäiset" pisti ilmeisesti lastensuojeluilmoituksen.

Eli vaikka olisit väsynyt, etkä oikeasti tiedä mitä tehdä, niin aina saat lisää vaikeuksia sillä, että menet myöntämään väärille ihmisille, että ei ole ihan helppoa.

Mutta ilmeisesti on niin, että kun ongelmista puhuu mahdollisuuksina, niin niitä ei ole.

Käyttäjän veksi kuva
Veikko Kärkkäinen

"Netissä seurasin jännää tilannetta, kun eräs YH avautui siitä, miten rankkaa elämä välillä on lasten kanssa kahden kodin ja niiden erilaisten käytäntöjen välilä. Arvaa miten kävi? "Auttamishaluiset lähimmäiset" pisti ilmeisesti lastensuojeluilmoituksen.

Eli vaikka olisit väsynyt, etkä oikeasti tiedä mitä tehdä, niin aina saat lisää vaikeuksia sillä, että menet myöntämään väärille ihmisille, että ei ole ihan helppoa."

Tuolla tavalla yhteiskunta yleensä toimii. Ilmeisesti kuitenkin olet samaa mieltä, että ongelman ydin on kotona, ei koulussa.
Eri asia sitten on, miten tilannetta voidaan auttaa. Minulla ei siihen ole valmiita vastauksia, vaikka olen sovitellut koulukiusaamisia lähes pari vuosikymmentä.
Otan kyllä vastaan järkeviä esityksiä.

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen

Olen kyllä samaa mieltä siinä. Minun on vaan vaikea nähdä, että tämä olisi jotenkin erillään siitä, millainen meidän yhteiskuntamme nykyään on. Että se muuttuisi joksikin muuksi, yhteiskunnan ja sen säännönalaisuuksien pitäisi muuttua toisenlaisiksi.

Me saamme sen, mitä olemme tilanneet. Jos pitäisi arvata, mitä tuleman pitää, katse kääntyy kohti USA:n afroamerikkalaisia. Heidän kulttuurinsa on sosiaaliturvan varassa elävien yksinhuoltajien luomaa kulttuuria, yhdistettynä häikäilemättömään kuluttajuuteen. Siihen vielä päälle jatkuvaa kuvavirtaa tuottava ja läsnäoloa heikentävä sosiaalipornoileva someaikakausi, jossa kukaan ei opi oikein lukemaan tai kirjoittamaan saati ajatelemaankaan mitään.

Saamme ehkä piakkoinkin sukupolvellisen aggressiivisia, narsistisia, typeriä ihmisiä, jotka eivät itsensä lisäksi välitä mistään mitään.

Käyttäjän veksi kuva
Veikko Kärkkäinen Vastaus kommenttiin #8

Saamme ehkä piakkoinkin sukupolvellisen aggressiivisia, narsistisia, typeriä ihmisiä, jotka eivät itsensä lisäksi välitä mistään mitään...

Heitä meillä on jo nyt, määrä lisääntyy vuosi vuodelta. Mikäli yhteiskunnan eriarvoisuus lisääntyy, syrjäytyneitten määräkin kasvaa.

Maalaismaisesti sanottuna: muutaman vuosikymmenen päästä olemme k.....a.
Jos menemme kansalaispalkkaan ilman mitään vastavuoroisuutta, olemme k.....a jo aikaisemmin.

Käyttäjän OutiMara kuva
Outi Mara

Kirjoitat asiaa Veikko! Vanhemmat ovat vastuussa lapsistaan ja heidän kasvatuksestaan. Kotoa lapset oppivat (tai heidän tulisi oppia) oikea/väärä, hyvä/paha. Kiitos/anteeksi. Rakkautta/rajoja. Aikaa/ ymmärrystä. Toisten huomioonottamista.

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Naisethan meidät ovat kasvattaneet.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Miten muka vanhemmat voisivat olla vastuussa lastensa kasvatuksesta? Eiväthän vanhemmat yleensä ymmärrä kasvatuksesta yhtään mitään, paitsi jos ovat alan ammattilaisia, eli opiskelleet jonkin alan ammattitutkinnon.

Minä en tiedä, mutta minusta tuntuu, etteivät ammattitutkinnon omaavat kasvattajat osaa kasvattaa lapsiaan sen paremmin.

Kaikki johtuu siitä että lapsi noudattaa kehityksessään vielä geeniperimäänsä, johtuen siitä että meemiperimää vasta yritetään luoda kasvatuksen avulla. Ilman meemiperimää jokainen lapsi olisi ns. villilapsi joka käyttäytymisessään noudattaisi omia vaistojaan.

Vaistojensa mukaisesti jokainen lapsi on potentiaalinen koulukiusaaja. Koulukiusaajiksi tulevat tietenkin vain ne joilla on edellytykset kiusata toveraitaan, ne joilla ei näitä edellytyksiä ole eivät tule koulukiusaajiksi, mutta heillä on suuri vaara tulla koulukiusatuiksi ja osasta tulee koulukiusattuja.

Jos lasta estetään noudattamasta normaaleja vaistojaan, eli koulukiusata kaveraitaan, se on häntä kohtaan tavallaan yhtä suurta väkivaltaa kun mitä hän itse harrastaa koulukiusatessaan muita.

Lapsia pitää toki yrittää kasvattaa. Heitä pitää opettaa ymmärtämään miksi he ovat koulukiusaajia tai koulukiusattuja ja heitä pitää opettaa ymmärtämään itseään ja toisiaan. Koulukiusaaja pitää opettaa ymmärtämään kiusattua ja kiusattu pitää opettaa ymmärtämään kiusaajaansa.

Sen lisäksi lapset vaativat jatkuvaa valvontaa, melkeinpä vuorokauden ympäri, jos halutaan estää koulukiusaaminen, sillä lapset eivät tottele meemejään vaan geenejään. Vaikka he ymmärtäisvätkin asian ja ymmärtäisivät toisiaan, koulukiusaamista silti tapahtuu, ellei sitä estetä tapahtumasta.

Lapsille pitää antaa luottamusta erinäisissä asioissa. Lasten pitää opetella vastuullisiksi, mutta on väärin olettaa ettei koulukiusaaja kiusaisi koulukiusattua tilaisuuden tullen, ellei sitä estetä tavalla tai toisella. Luontoaan ei kukaan voi vastustaa.

Käyttäjän veksi kuva
Veikko Kärkkäinen

Jos asuisit Arto jossakin täällä päin, olisit tervetullut porukkaamme kokeilemaan, miten kiusattu saadaan ymmärtämään kiusaajaansa.

Valvontaa lapset vaatisivat kiusaamisen lopettamiseksi, mutta vain siinä tapauksessa jos heitä ei ole kasvatettu vastuullisiksi teoistaan.

Kiusaaminen tuskin on geeniperimästämme johtuen mukanamme kulkeva vaistomainen mielihalu.
Myös vanhemmuuteen kasvetaan ja se on väkisin opittava taito tai sitten on käytettävä vaistojaan jotka ovat kehittyneet vuosituhansien aikana. Viisas vanhempi on oppinut käyttämään vaistojaan ja tietojaan jälkeläistensä hyväksi. Niihin kuuluu myös toisten kunnioittaminen ja oikean ja väärän ymmärtäminen.

Ehkä nykyinen holhous- ja sosiaaliturvayhteiskunta on luonut väärän tunteen siitä, että lastenkin kasvatus on yhteiskunnalle kuuluva tehtävä.
Sitä se ei ole.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Jos asuisit Arto jossakin täällä päin, olisit tervetullut porukkaamme kokeilemaan, miten kiusattu saadaan ymmärtämään kiusaajaansa."

Ymmärrän sen verran että se on vaikeaa, siksipä siihen tarvitaan parempaa asiantuntemusta kuin mitä minulla on, tai lasten vanhemmilla.

Lasten vanhempien osalta tilanne on vielä siitä hankala että kun omaa lasta kiusataan, tunteet nousevat pintaan ja kun tunteet on pinnassa, eipä sitä järkeä taida löytyä millä lapselle selittää miten kiusaajat ajattelevat. Vanhemmillakin on silloin päällä primtiiviset vaistonsa, jotka teettävät vanhemmilla todennäköisesti tyhmiä asioita.

Ehkäpä tilanne on liian vaikea selitettäväksi asiantuntijoillekin, ainakaan siitäkään ei näytä tulevan mitään.

Pitäisi siis huolehtia siitä valvonnasta, pitää vain huolehtia siitä etteivät lapset pääse toistensa kimppuun, sillä jos niin käy, siitä on tulóksena usein julmaa kidutusta.
--------

Ps. Kiusaajan ajatusmaailman ymmärtäminen olisi kuitenkin kiusatulle ulospääsy tilanteesta, sillä jos kiusaaja tajuaisi että hänet ymmärretään, hän todennäköisesti ei jaksaisi kiusata. Kiusaaminen on nimittän huomion hakemista, se on huomatuksi tulemisen ja ymmärretyksi tulemisen tarvetta.

Käyttäjän veksi kuva
Veikko Kärkkäinen

Luen kommenttisi aamulla huolella, siinä taitaa olla mukana ajatuksen siemen.

Käyttäjän veksi kuva
Veikko Kärkkäinen

"Ps. Kiusaajan ajatusmaailman ymmärtäminen olisi kuitenkin kiusatulle ulospääsy tilanteesta, sillä jos kiusaaja tajuaisi että hänet ymmärretään, hän todennäköisesti ei jaksaisi kiusata. Kiusaaminen on nimittän huomion hakemista, se on huomatuksi tulemisen ja ymmärretyksi tulemisen tarvetta"

Kun kiusaamisia sovitellaan, pyritään pääsemään selville kuka teki, mitä teki ja miksi teki. Ei juurikaan kysytä kiusatulta ymmärtääkö hän, miksi kiusaaja kiusaa. Syy kyllä usein selviää, ei tarvita kuin joku piirre tai tapa, jolla kiusattu erottuu muista. Kierosilmäisyys, puhevika, likaiset kouluvaatteet, kissan haju vaatteissa jne. Oppilaat ovat hyvin raakoja toisiaan kohtaan.
Joskus, aika useinkin, kiusaaja kiusaa siksi, että hänet miellettäisi koko porukan kingiksi koska muut edellytykset (älykkyys, oppimistulokset, oikeamielisyys jne.) eivät siihen riitä.

Sovittelussa ei olla tuomareita, usein on jopa toisarvoista selvittää kuka aloitti ja kuka lopulta on kiusattu. Pyritään vain siihen, että normaali tila koulussa jatkuu ja koulun rauha palautuu.

Miltei aina se onnistuukin. Lapsilla on kuitenkin aina olemassa riittävä ymmärrys oikeasta ja väärästä. Useimmilla lapsilla on myös rikkumaton kunniantunto ja siihen vetoamalla tehdyt sopimukset pidetään.
Sopimusrikkojan ei ole kiva kuulla kavereilta siitä nälvimistä jopa vuosien ajan.

Koulukiusaaminen on, ikävä näin sanoa, loppumaton työsarka. Kun entinen oppilaspolvi siirtyy pois, uusi on jo tulossa samojen ongelmien kanssa. Lapset eivät muutu, elleivät vanhemmat muuta ja kasvata heitä. Koulu ja lakitekstit eivät siihen pysty, ellei mennä neuvostomalliseen yhteiskuntaan, jossa valtio kasvattaa ja kouluttaa nuorison.

Siihen tuskin tulemme menemään.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Koulukiusaaminen on, ikävä näin sanoa, loppumaton työsarka. Kun entinen oppilaspolvi siirtyy pois, uusi on jo tulossa samojen ongelmien kanssa. Lapset eivät muutu, elleivät vanhemmat muuta ja kasvata heitä."

Hyvät tavat ja se "ymmärrys" mikä tulee kasvatuksen tuloksena ei periydy vanhemmilta, vaan ne pitää opettaa jokaisella sukupolvelle aina uudestaan.

Suuri asennevirhe on jos kuvitellaan että ihmiset ovat lähtökohtaisesti hyviä, eivät ole, tai no, se riippuu hyvyyden määritelmästä. Lähtökohtaisesti olen sitä mieltä että pitäisi asennoituaa niin että vaikeuksia uuden sukupolven kasvattamisessa aina tulee ja siihen pitää olla varustautunut.

-------------------

Minusta pitäisi olla enemmän kuria, siis sellaista kuria mikä on ehdotonta, pitää olla rajoja joita ei saa ylittää, vaikka niitä aina lapset kokeilevatkin ylittää. Lisäksi pitäisi yrittää kasvattaa ymmärrystä, ymmärrystä erilaisuutta kohtaan, ymmärrystä myös sitä kohtaan että toiset näyttävät olevan luonnoistaan ilkeitä, ilkiöitä ja kiusanhenkiä. Usein juuri tällaisista ilkiöistä tulee myöhemmin yhteiskunnan tukipylväitä.

Monet niistä jotka tänä päivänä hurskaasti ja pyhimyksen sädekehää kantaen saarnaavat kiusaamista vastaan ja ovat yhteiskunnan arvostetuimmissa asemissa, ovat itse lapsena olleet heikommille lapsille painajaisia, tehneet näiden elämästä helvetin..

Käyttäjän veksi kuva
Veikko Kärkkäinen Vastaus kommenttiin #15

"Usein juuri tällaisista ilkiöistä tulee myöhemmin yhteiskunnan tukipylväitä"

Tämmöiseen väitteeseen törmää usein. En tiedä onko siinä mitään totuutta. Ehkä joku tutkija joskus ottaa ja tutkii asian perinpohjaisesti.

Jos näin todella on, niin ehkä selitykseksi kelpaa se, että menestyäkseen maailmassa on oltava röyhkeä ja toisia säälimättä sortava pyrkyri.
Moni väittää tuntevansa tällaisia 200 kpl.

Toimituksen poiminnat