veksi

Kansa viisaampi kuin päättäjät

Valtaosa suomalaisista haluaisi pitää koko maan asuttuna. HS:n gallupin mukaan 65 % suomalaista säilyttäisi maakunnatkin elinvoimaisina, vaikka siitä syntyis kustannuksia veronmaksajille. Vain 28 % vastustaa ajatusta.

Gallupin tulos on mielenkiintoinen. Yleisesti on ajateltu haluttavan yhteiskuntarakenteen tiivistämistä säästösyihn vedoten. Käytännössä se on merkinnyt väestön muuttoliikettä pois maalta, lähelle töitä ja palveluita. Säästöä syntyisi infran purkamisesta, työn ja ihmisen kohtaamisesta ja matkustuskulujen säästöistä. Kuluja syntyisi myös, lähinnä suurempina elinkustannuksina. 

Nyt julkaistu kyselytutkimus kuitenkin kertoo suomalaisten haluavan säilyttää maan asuttuna kustannuksista piittaamatta.

Tutkimus osoittaa myös sen, että käytännön asioissa koko kansassa asuu suurempi viisaus kuin sen valitsemissa päättäjissä. Päättäjät puhuvat kyseisestä asiasta lähes samoin kuin kansalaisetkin, mutta toimivat päätöksiä tehdessään yleensä aivan toisin. Tämä ilmiö on omiaan luomaan uskoa kasanäänetyksiin Sveitsin tapaan. Sitova kansanäänestys isoista asioista voisi johtaa luotettavampaan tulokseen kuin mitä päättäjät päättävät.

Luotetaan nyt kansan sanaan gallupin välityksellä ja säilytetään Suomi kokonaan asutettuna ja elinvoimaisena.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Termi 'kansa' saa syvemmän merkityksen kun katsellaan tuon tutkimuksen alueellista jakautumaa. Oletanpa että se oli tarkoituksella jätetty blogista pois.

Käyttäjän veksi kuva
Veikko Kärkkäinen

"Valtaosa suomalaisista pitäisi koko maan asuttuna. HS:n gallupin mukaan 65 prosenttia suomalaisista säilyttäisi maakunnatkin elinvoimaisina, vaikka siitä syntyisi kustannuksia veronmaksajille. Vain 28 prosenttia vastustaa ajatusta"

Tutkimusta sen enempää ruotimatta pidän sen tärkeimpänä sanomana tuota yllä olevaa. Se kertoo selkeästi "kansan" mielipiteen.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Ehkä tutkimusta voisi yrittää lukea niinkin, että kaikissa kuntien/kaupunkien kokoluokissa on tendenssiä ajatella, että omaa kuntaa pienemmisät kunnista ei tarvitse välittää, mutta oman kunnan kokoisten kuntien pitää kasvaa (mielellään pienempien kuntien kustanuksella). :-)

Väitän että tällainen asenne ei valitettavasti ole kovin harvinainen.

No, kokonaisuus näyttää silti olevan vielä terve, kun noinkin suuri prosentti joko ymmärtää pientenkin kuntien toimivan tai ymmärtää niiden muunlaisen arvon.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Kysymys/väite "koko Suomi tulee pitää asuttuna, vaikka siitä syntyykin kuluja veronmaksajille" on aika asenteellinen. Sivulauseessa annetaan faktana ("vaikka siitä syntyykin") se, että koko Suomen asuttuna pitämisestä syntyy kuluja. Tällaista asennetta meille syötetään jatkuvasti, ilman että asiaa olisi missään analysoitu ja perussteltu. Väitettä ei vaivauduttu kirjoittamaan edes muodossa "syntyisikin".

Oletettu vaihtoehto koko Suomen asuttuna pitämiselle on kai maalaisten siirtäminen keskuskaupunkeihin. Tämä ei olisi ilmaista. Vanhusten hoitaminen pikkukunnissa on usein taloudellisempaa kuin suurissa kaupungeissa. Konepajan työntekijä on yhtä tehokas pikkupaikkakunnalla kuin kaupungissa. Ja koko firma saattaa toimia taloudellisemmin halvempien kustannusten pikkukunnassa.

Joku voisi joskus yrittää perustella tuollaisia yleisiä oletuksia. Utsjokelaisesta poromiehestä ei tule kallispalkkaista johtajaa Helsinkiin siirtämällä.

Viime aikoina olen kuullut myös sellaisia kannanottoja, että valtion tulisi aktiivisesti kiihdyttää keskittymiskehitystä. Keskittymistähän tapahtuu kaikissa yhteisöissä ja organisaatioissa luonnostaankin, ja usein tätä kehitystä pidetään haitallisena (esim. valtiot haluavat taistella monopolisoitumista vaistaan). Valtion kannattaisi pääsääntöisesti hieman jarrutella keskittymiskehitystä, jotta optimaalinen tasapaino (mikä se sitten onkaan) säilyisi. On selvä että myös liian yksinapainen yhteiskunta toimii huonosti. Taloudellisen ja yhteiskunnanllisen toimivuuden lisäksi pitää tietenkin ottaa huomioon myös ihmisten omat toiveet (jotka aika usein puoltavat kotiseudun säilyttämistä elävänä).

Kansa näyttää tosiaan ajattelevan terveemmin kuin päättäjät. Sipilän heitto hajauttamisen kilpailuedusta ei ollut kovin hyvin muotoiltu, eikä ehkä loppuun saakka ajateltu, joten se on hankala kysymys myös tuossa gallupissa. Asialle voisi löytää parempiakin muotoiluja.

Suomen vientiteollisuudesta suuri osa on muualla kuin Helsingissä tai muissa suurimmissa kaupungeissa. Tällaiset perusasiat tuntuvat usein unohtuvan, ja Helsingin rikkaus jää mielikuvissa helposti päällimmäisenä näkyviin, kun yritetään hahmottaa sitä, millainen Suomin on ollut toimivin, ja millainen Suomi voisi olla toimivin tulevaisuudessa.

Käyttäjän veksi kuva
Veikko Kärkkäinen

Hyvä kommentti! Ajatellun oloinen. Nostan hattua.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Kuten tavallista, Laadukasta ajattelua.

Sipilän kommentti oli huonosti muotoiltu. Se myös ymmärrettiin tahallaan väärin, kuten tavallista. Koko Suomen asuttuna pitämisessä on varmaan, jos ei 5 miljoonaa, niin ainakin kymmeniä eri tasoisia mielikuvia. Tuskin kukaan tarkoittaa, että se olisi 18,1 asukasta joka neliökilometrillä.

Harva myöskään vaatii, että jokaisella pitäisi olla täsmälleen samat palvelut yhtä lailla saavutettavissa. Mutta tilanne on juuri kuten sanoit, keskittämistä ei pitäisi edistään, koska sitä tapahtuu luonnostaan. Sen sijaan hajauttamista pitäisi edistää.

Olen itse viime aikoina viehtynyt ajatuksesta, että henkilöverotusta kehitettäisiin siihen suuntaan, että verotus riippuisi palvelujen saatavuudesta. En tiedä, onko se käytännössä mahdollista tai löytyisikö sillä tavalla itsensä tasapainottava takaisinkytkentä. Mikä olisi se verotuksen taso, jolla Björn Wahlroos vaihtaisi Savukosken asuinkunnakseen.

Veroparatiisia ei siis syntyisi matalasta kunnallisverotuksesta vaan (ajallisesti) pitkästä etäisyydestä palveluihin...

Tämä on taas asia, jossa ilmeisesti vastapuolta lyödään sekä tosiasioilla että mielikuvilla. Erityisen kannattavaa on lyödä mielikuvilla, koska niitä vastaan on vaikea puolustautua.

Käyttäjän veksi kuva
Veikko Kärkkäinen

"Olen itse viime aikoina viehtynyt ajatuksesta, että henkilöverotusta kehitettäisiin siihen suuntaan, että verotus riippuisi palvelujen saatavuudesta. En tiedä, onko se käytännössä mahdollista tai löytyisikö sillä tavalla itsensä tasapainottava takaisinkytkentä. Mikä olisi se verotuksen taso, jolla Björn Wahlroos vaihtaisi Savukosken asuinkunnakseen."

Olen joskus kirjoittanutkin samasta asiasta. Verotuksen voisi porrastaa siten, kuinka pitkä matka kullakin on palvelujen pariin. Matkan laskeminen kullekin kiinteistölle voisi jäädä verottajan tehtäväksi. Ei olisi nykytekniikalla kuin läpihuutojuttu.
Olisi jotenkin reilun oloista.

Toimituksen poiminnat