veksi

Eläkkeistä on puhuttava

Vilkkaana vellova eläkekeskustelu on selkeä valopilkku muuten niin synkässä ja negatiivisuuden vaivaamassa poliittisessa keskustelussamme. Eläkekeskustelu on saanut aikaan kansalaisaloitteen, joka keräsi allekirjoituksia kunnioitettavan määrän ja myös kaikkien kansalaisten huomion kiinnittymisen moneen vanhusväestöön kohdistuvaan kiistämättömään epäkohtaan.

Vastavuoroisesti on pakko todeta, että eläkekeskustelu on jakanut myös kansaa kahtia, nuoremmat kansalaiset ovat alkaneet , asiaa tarkemmin tutkimattaan, pelätä omien eläkkeittensä puolesta, sekä eläkkeitten hallinnoinnista vastaavat ovat nousseet barrigaadeille puolustamaan omia etujaan ja näkemyksiään.

Muutama asia on kuitenkin aivan kiistaton. Eläkkeitten ostovoima on viimeisten 20 vuoden aikana laskenut noin 20 %. Eläkeläisen köyhtyminen alkaa heti eläkkeelle jäädessä ja jatkuu koko loppuiän. Prosentuaalisesti enimmin on köyhiä yli 85 vuotiaitten ikärymässä, yli  31 % . Se on mielestäni kansallinen häpeä, he ovat käyneet sodat, maksaneet sotakorvaukset ja rakentaneet lähes tyhjästä koko maan.

 Ainakaan EU:n alueella missään muualla ei ole käytössä vastaavaa köyhyysautomaattia. Mitä mahtaisivat tuumia nykyiset palkannauttijat, jos heillä olisi vastaava automaatti joka pienentäisi palkkaa prosentin-pari joka ikinen vuosi.

Toinen kiistaton asia on myös eläkerahastojen valtava kasvu. Käsittääkseni rahastot on kerätty eläkemaksujen turvaamiseen nyt ja myös tulevaisuudessa. Eläkejärjestelmää perustettaessa suunniteltiin rahastoja, jotka kattaisivat kolmen vuoden eläkkeet. Nykyiset rahastot kattavat parin vuoden päästä jo kymmenen vuoden eläkevastuut. Lisäksi kasvu jatkuu kiihtyvällä volyymilla lähivuosinakin.  Rahastojen varoja kuluu lisäksi koko ajan "oheiskäyttöön", hallintomenoihin jopa 550 miljoonaa vuodessa, asiakashyvityksiin noin 300 miljoonaa vuodessa ja kilpailuun asiakkaista myös miljoonia. Käsittääkseni työeläkerahoja alunperin piti käyttää vain siihen mikä oli sovittu, eläkkeisiin.

Tällä hetkellä  ETK ja eläkevakuutusyhtiöt keskittyvät todistamaan, että eläkeindeksiin ei ole mahdollista koskea missään tapauksessa, muuten tulevien eläkkeitten maksaminen vaarantuu. Nuorten on se helppo uskoa, koska pelko on omasta tulevaisuudesta.  Myös kaikki tutkimus ja tilastot, joita käytetään ennusteitten pohjana, ovat eläkehallinoijien tuottamia. Muitten laskemia tilastoja ei hyväksytä faktatiedoksi.

Muutama asia puhuu kuitenkin selkeästi muutosta vaativien puolesta. Indeksin muuttaminen maksaisi vuodessa vain noin 300 miljoonaa euroa. Se olisi pieni murto-osa eläkerahastojen vuosittaisesta tuotosta.

Suuret ikäluokat, joitten eläkkelle siirtymistä pelätään, ovat jo eläkkeellä. Tästä eteenpäin ikäluokat pienenevät aina vuosittain.

Lama ei jatku ikuisesti. Talouden piristyessä palkkasumma kasvaa, jolloin myös eläkekertymä kasvaa. Työllisten määrä todennäköisesti ei kasva robotisaation ja digitalisoinnin takia, mutta se ongelma on ratkaistava joka tapauksessa eläkkkeistä riippumattomasti. Kyseessä on globaali muutos, joka on kaikkien kansojen ratkaistava jollakin tavalla. Tulevaisuuden eläkeasiat on ratkaistava siinä samalla.

Suomella  ja sen eläkevarannoilla on varaa hoitaa eläkeasia kuntoon. Sivistysvaltion, jollaiseksi vielä Suomikin luetaan, on hoidettava ihmisarvoa kunnioittavalla tavalla kuntoon vanhusväestönsä viimeiset vuodet.

Hyvin mielelläni näkisin, että jotkut kansanedustajat ottavat asian hoitaakseen. Heillä on mahdollisuus pyytää, ja saada, kattavia selvityksiä asioista jotka katsovat tarpeellisiksi, jotta asiat saadaan kunnolla esille. Tavallisilta kansalaisilta tietojen saanti yleensä evätään

 

 

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (23 kommenttia)

Ropi Jarrela

"... on pakko todeta, että eläkekeskustelu on jakanut myös kansaa kahtia, nuoremmat kansalaiset ovat alkaneet , asiaa tarkemmin tutkimattaan, pelätä omien eläkkeittensä puolesta."

Pitää todeta, että minä en ainakaan pelkää omien eläkkeideni puolesta. En ymmärrä pistä tällaiseen ajatukseen olet päätynyt? Ehkä olen poikkeus? (Olen 48v.).

"Prosentuaalisesti enimmin on köyhiä yli 85 vuotiaitten ikärymässä, yli 31 % . Se on mielestäni kansallinen häpeä, he ovat käyneet sodat, maksaneet sotakorvaukset ja rakentaneet lähes tyhjästä koko maan."

Tuo on kiistatatta totta. Meillä on mm. sotaveteraanijärjestöjä. Yksi rikas ja useampi köyhä. Ne kaikki pitäisi lakkauttaa, omaisuus myydä, ja varat jakaa veteraaneille. Sinänsä se, että puolustaa omiaan ei mielestäni kuitenkaan ole relevantti perustelu vaatia jotain.

Olen varma, että eläkkeet pystytään tulevaisuudessakin maksamaan, ja että järjestelmä muuttuu oikeudenmukaiseen tasa-eläkkeen suuntaan. Tällä hetkellä sopiva taso olisi 1400e/kk/netto, eikä senttiäkään enempää - vai kuinka?

"Tästä eteenpäin ikäluokat pienenevät aina vuosittain."

Totta - vuosi vuodelta maksajia on vähemmän, ja eläkeläisiä enemmän. Minä vuonna syntyneet ovat "itse maksaneet" koko eläkkeensä?

Täysin totta tuo mitä kirjoitit: "Työllisten määrä todennäköisesti ei kasva robotisaation ja digitalisoinnin takia, mutta se ongelma on ratkaistava joka tapauksessa eläkkkeistä riippumattomasti. Kyseessä on globaali muutos, joka on kaikkien kansojen ratkaistava jollakin tavalla. Tulevaisuuden eläkeasiat on ratkaistava siinä samalla."

Lienee niin, että tulevaisuudessa meillä on jonkin sortin perustulo. Ei eläkkeitä lainkaan.

Käyttäjän veksi kuva
Veikko Kärkkäinen

On pakko sanoa: kiitos vastauksestasi! Asiallisia kommentteja on mukava saada.
Tässä vastauksia kommenttisi:
"Tuo on kiistatta totta. Meillä on mm. sotaveteraanijärjestöjä. Yksi rikas ja useampi köyhä. Ne kaikki pitäisi lakkauttaa, omaisuus myydä, ja varat jakaa veteraaneille. Sinänsä se, että puolustaa omiaan ei mielestäni kuitenkaan ole relevantti perustelu vaatia jotain"
Otapa yhteyttä veteraanijärjestöihin niin yllätyt. Omaisuutta heillä ei juurikaan ole, vaikka niin yleisesti kyllä luullaan.

Eläkkeelle siirtyvien vuosiluokat ovat pienentyviä, suurin ikäluokka oli pari vuotta takaperin.

Tulevaisuudessa varmaan mennään perustuloon, mutta miten se rahoitetaan. Raha ei kasva puussa, on kehitettävä uusia veromuotoja, mm. Tobinin vero. ehkä on verotettava robotteja ja niin edelleen. Ken elää, se näkee.

Käyttäjän veksi kuva
Veikko Kärkkäinen

Yleisin poitti millä eläkeindeksin korjaamista vastustetaan on se, että "kustannukset siirtyvät tulevien sukupolvien maksettaviksi".

Se ei kuitenkaan pidä paikkaansa.

Ropi Jarrela

Nykytietämykseni valossa olen tuosta kanssasi samaa mieltä.

Edellisestä vastauksestasi:
"Otapa yhteyttä veteraanijärjestöihin niin yllätyt. Omaisuutta heillä ei juurikaan ole, vaikka niin yleisesti kyllä luullaan."
Kuten totesin: yksi rikas, useampi köyhä. Eli niinhän se on, että vain yhdellä veteraanijärjestöllä on tietämäni mukaan omaisuutta jaettavaksi asti - kenelle sitä säästetään? Ja noita muita pyöritetään vain, jotta voidaan vuosittain rahaa kerätä. Ehkä tuon voisi jotenkin fiksumminkin hoitaa kuin mitä nykyisin. Niin minä oletan.

Käyttäjän veksi kuva
Veikko Kärkkäinen

Entiset ja nykyiset eläkeläiset ovat kokonaan eriarvoisessa asemassa, josta esimerkkinä seuraavaa:

Työ täysin sama virka:
Nyt eläkkeelle jäävä saa palkastaan eläkettä 60 %
20 vuotta sitten samasta virasta eläkkeelle jäänyt saa eläkettä reilusti yli 20 % vähemmän.

Oikeudenmukaisuus on asiassa kuopattu kokonaan! Asian pitäisi olla toisin päin, vanhetessa elämisen kulut lisääntyvät, eivätkä laske.

Reijo Jokela

Oikeudenmukaisuus on klisee. Se on riippuvainen miltä kannalta asioita katsoo.
olisiko se sitten oikeudenmukaista, että jos tuottavuus kasvaa niin, että palkat nousevat 2%:n vuosivauhtia, niin 20 vuotta eläkkeellä ollut saa 90% siitä palkasta mikä hänellä oli eläkkeelle jäädessään. Palkasta josta hän on eläkemaksunsa maksanut. Nykyään on paljon eläkkeellä sellaisia, jotka jäivät eläkkeelle alle 55-vuotiaina. Näiden ollessa 90-vuotiaita, heidän eläkkeensä olisi jo huomattavasti korkeampi kuin eläkkeen ja maksujen perusteena ollut tulo oli.

Käyttäjän veksi kuva
Veikko Kärkkäinen

Työeläke rakennettiin alun alkaen ansiosidonnaiseksi. Tiettävästi tätä periaatetta ei ole muutettu.

Reijo Jokela

"yli 85 vuotiaitten ikärymässä, yli 31 % . Se on mielestäni kansallinen häpeä, he ovat käyneet sodat, maksaneet sotakorvaukset ja rakentaneet lähes tyhjästä koko maan".
Lyhimmilläänkin tuo ikäryhmä on ollut eläkkeellä jo 20-vuotta. Kyllä kait osa maasta on rakennettu tämän jälkeenkin.
Paljonkohan tuosta yli 85-vuotiaiden ryhmästä muuten kävi tuota sotaa. Taitaa nuo veteraanit olla enää pieni vähemmistö porukasta.

Jos tuo 300 miljoonaa pitäisi paikkaansa, niin puhuttaisiin vuositasolla noin 209 euron summasta keskimäärin/eläkeläinen. Kyseessä on kuitenkin prosentuaalinen korotus niin tuotakaan summaa eivät saisi ne jotka eniten tarvitsevat, eli pinimmissä eläkkeissä puhuttaisiin alle 10 euron kuukausierästä. Montakohan sielua tuolla pelastettaisiin köyhyydeltä.
Olisiko aika siirtää keskustelu siihen miten todellisuuudessa tuota eläkeläisten köyhyyttä voitaisiin estää? Olisiko eläkekatto ja säästyneet varat pienimpiin eläkkeisiin yksi ratkaisu?
Entäpä sellainen, että elinkustannusindeksi olisi kolminkertainen pienimpien eläkkeiden kohdalla ja suurimpien eläkkeiden ostovoiman annettaisiin leikkaantua? Entäpä sellainen ratkaisu, että elinkustannusindeksi laskettaisiin eläkkeiden kokonaissummalle ja sen jälkeen korotukset tulisivat samansuuruisina euromääräisesti?
Näillä malleilla tuo köyhyysasia korjaantuisi huomattavasti tehokkaammin samoilla kustannuksilla, mutta voi olla, että Kiljusta ja Ilaskiveä lakkaa kiinnostamasta köyhien asia jos tuota köyhien eläkeläisten asemaa aletaan tällä tavalla ihan oikeasti parantamaan, ilman, että suurimmat euromäärät ohjeutuvat sinne missä ennestäänkin jo on vähintäänkin riittävästi.

Käyttäjän veksi kuva
Veikko Kärkkäinen

On totta, että kaikkein pienintä eläkettä saavien aseman korjaaminen vaatii muitakin tekoja kuin indeksin korjaamista. Eläkekatto ja takuueläkkeen nostaminen ovat kannatettavia asioita.

Se ei kuitenkaan sulje nyt puheena olevaa ongelmaa pois, "köyhyysautomaatti" on saatava loppumaan. Monet alun perin ihan kelvollista eläkettä nauttivat ovat vuosien saatossa ajautuneet säälittävään ahdinkoon elämässään. Näin ei saisi olla.

Suuret eläkkeet ovat sitten asia erikseen. Nyt puheena olevassa asiassa heitäkään ei voi jättää sivuun. Tarvitaan eläkelakeihin muutoksia, ennen kuin se onnistuu.

Maa on täynnä epäkohtia, joita pitäisi korjata. Laske vaikka , mitä eläkejohtaja, jonka palkka pyörii 70.000€ kuukaudessa ja jolla on 60% lisäeläke-etu, saa tulevaisuudessa eläkettä?
Eläkerahastoista, meidän kaikkien yhteisistä varoista, ko. lisäeläkkeeseen sijoitettiin 634.127 euroa. Korjaamisen aihetta olisi kyllä.

Reijo Jokela

"Se ei kuitenkaan sulje nyt puheena olevaa ongelmaa pois, "köyhyysautomaatti" on saatava loppumaan. Monet alun perin ihan kelvollista eläkettä nauttivat ovat vuosien saatossa ajautuneet säälittävään ahdinkoon elämässään. Näin ei saisi olla".

Mistä ihmeen köyhyysautomaatista puhut. Jos minä saan nyt 1000 euroa ja sinä 2000 euroa. Elinkustannukset pysyvät samana ja ensiviikolla minä saan 1000 euroa ja sinä 2500 euroa. Paljonko minä olen köyhtynyt?

Käyttäjän veksi kuva
Veikko Kärkkäinen Vastaus kommenttiin #10

"Mistä ihmeen köyhyysautomaatista puhut."

Jos sinulla, ilmeisesti palkannauttijana, joka vuosi palkan ostovoima 1-2 % laskisi, ymmärtäisit köyhyysautomaatin ongelman.
Ota puhutteluun joku tuntemasi, parikymmentä vuotta eläkkeellä ollut tuttavasi ja tiedustele häneltä, onko eläkkeen ostovoima sama kuin alussa oli. Hän kyllä kertoo.

Reijo Jokela Vastaus kommenttiin #11

En oikein käsitä, että jos tuosta eläkeindeksistä 20% muodostuu palkkojen kehityksestä ja 80% kuluttajahintojen kehityksestä, niin millä ihmeellä saadaan yhtälö, että eläkkeiden ostovoima laskisi?
Tunnen kyllä kosolti parikymmentä vuotta eläkkeellä olleita eikä heidän kohdallaan tuollaista ole tapahtunut.

Käyttäjän veksi kuva
Veikko Kärkkäinen Vastaus kommenttiin #17

Jos eläkkeitten ostoarvon heikkenemistä ei olisi tapahtunut, koko tätä eläkekeskusteluakaan ei käytäisi.

Jo verraten lyhyen eläkkeellä olon jälkeen osa eläkkeestä on indeksikorotusta. Noin 20 eläkevuoden aikana alkuperäinen eläke kuihtuu lähes puoleen ja loppuosa on indeksikorotusta. Noin 30 vuoden eläkkeellä olon jälkeen indeksiturvan osuus on jo noin kaksi kolmannesta ja vain yksi kolmannes alkuperäistä eläkettä.

Tämä korostaa oikean indeksin merkitystä eläkkeissä.

Käyttäjän leskinen kuva
Seppo Leskinen Vastaus kommenttiin #17

Kun eläkkeitä ei koroteta, tai korotetaan ihan vähän, niin ne jäävät auttamattomasti elinkustannuksista jälkeen. Minä olen ollut eläkkeellä vuodesta 2000 ja minä olen kokenut tuon jälkeen jääneisyyden ihan omakohtaisesti. Tälle vuodelle kiellettiin eläkkeiltä se vähäinenkin indeksikorotus hallituksen mahtikäskyllä. Elikkä eläkkeeni ostovoima on taas pienempi kuin vielä vuosi sitten jne. Tää on helppo ymmärtää, jos vaan haluaa.... Ja vielä, että Kiljusen aloite eläkevääryyden korjaamiseksi ei tarkoita tasokorotuksia eläkkeisiin, vaan ainoastaan jokaisen ihmisen eläketason ostovoiman säilymistä sillä tasolla, kuin se eläkkeelle jäämisen hetkellä on. Kiljusen aloite toteutuessaan ei myöskään söisi eläkevaroja vaan, ne jatkaisivat paisumistaan, kuten tähänkin asti, mutta toisi melkoisen piristysruiskeen kotimaiseen ostovoimaan ja lisäisi kuntien verosaatavia jne.

Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #19

Luultavasti alkava dementia kultaa eläkeläisten muistot. Muuten ei ole selitettävissä törkeä valehtelu ja vääristely jona eläkkeiden ostovoiman kehityksestä harrastetaan.

Mitä enemmän tuota röyhkeyttä näkyy, sitä negatiivisemmin eläkeläisten ruvetaan varmasti suhtautumaan.

Käyttäjän leskinen kuva
Seppo Leskinen Vastaus kommenttiin #20

Ihmeen paljon näyttäisi olevan niitä joiden jakeluun ei mene selvä asia. Et ole ainoa....

Käyttäjän deneidez kuva
Petri Pakarinen

Nykyisenlainen eläkejärjestelmä pitäisi purkaa ja käyttää rahastoidut rahat nykyisiin eläkeläisiin. Joko se tehdään nyt ja me nykyiset työssäkäyvät kärsisimme hieman tai sitten joskus tulevaisuudessa meidän lapsemme tai lasten lapsemme kärsisi entistä enemmän. Itsekkyys vain taida antaa periksi.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Kenelle tuota satojen miljardien rahapyramidia kerätään vai onko maailmanloppua odottamassa?

Käyttäjän veksi kuva
Veikko Kärkkäinen

Oikein hyvä kysymys.
Eläkerahastojen tuotto on ollut viimeisten 15 vuoden aikana keskimäärin 5,5 % vuodessa. Samalla kasvulla rahastot ovat 30 vuoden kuluttua 800-900 miljardia, mikä Suomen oloissa on jättimäistäkin suurempi varallisuuskeskittymä.

Mihin tällaista kerätään? Ehkä vain siksi, että on mahtavaa johtaa yhtiöitä, joilla on tällainen pääoma käytettävissään. Se tuo mukavat bonukset ja eläkkeet, tosin vain eläkeyhtiöitten johtajille.

Suurtakin suurempana vaarana on, että jollakin lakimuutoksella rahastoja ryhdytään käyttämään aivan johonkin muuhun tarkoitukseen kuin eläkkeitten maksamiseen.
Houkutus siihen on jo nyt varmasti aika suuri.

Käyttäjän leskinen kuva
Seppo Leskinen

Kiitos hyvästä kirjoituksesta. Itselläni tuli juuri illalla nukkumaan mennessä tuollainen ajatus mieleen, että mitähän työntekijät sanoisivat, jos palkkaindeksiin keksittäisiin eläkeindeksin tapaan vuosittain palkkoja pienentävä automaatti? Mielenkiintoinen pohdittava....

Käyttäjän veksi kuva
Veikko Kärkkäinen

Ehkäpä nyt päättyvissä neuvotteluissa johonkin lausekkeeseen sellainen on piilotettu.

Käyttäjän AnjaKoivistoinen kuva
Anja Koivistoinen

Olen ollut 8 vuotta eläkkeellä. Eläke on kyllä nousut vuosittain keskimäärin 5-10 euroa (olen pieneläkeläinen). Mutta vero ja vuokra on nousut myös ja entäs kaikki muut elinkustannukset. Ostovoimani pienenee jatkuvasti ja se on taitetun indeksin aikaan saannosta.

Käyttäjän veksi kuva
Veikko Kärkkäinen

Sama suunta on meidän kaikkien eläkkeissä. Toivottavasti asiaan saadaan muutoksia aikaan.

Toimituksen poiminnat