veksi

Kyseenalainen kunnia: kuluttajahintamme Euroopan kalleimpia

Uusimpien tilastotietojen mukaan Suomessa on Euroopan kalleimmat kuluttajahinnat. Se hätkähdyttää meitä jokaista, jotka joudumme sijoittamaan vähäiset euromme päivittäisostoksiin ymmärtämättä ollenkaan, miksi hinnat ovat niin korkealla. Samanaikaisesti maamme rämpii talousvaikeuksissa, palkkoja ja eläkkeitä pyritään alentamaan ja maataloustuottajat painivat kaupan ja teollisuuden maksamien liian alhaisten tuottajahintojen kanssa.

Ketä nykytilanteesta voisi edes syyttää? Politiikkoja, jotka eivät ole osanneet hoitaa leiviskäänsä, vai kauppaa ja elintarviketeollisuutta, jotka tuntuvat rahastavan säälimättä meitä kaikkia. Syitä löytyy kyllä monista. Jos keskeisen elintarvikejätin pääjohtajan PÄIVÄPALKALLA voisi palkata 1.5 professoria kuukaudeksi, niin suhde on käsittämätön.

Kaupan kaksi suurinta ryhmittymää hallitsee miltei suvereenisti suomalaista vähittäiskauppaa. Lähes määräävä markkina-asema vääristää hintoja ja aiheuttaa ongelmia tuottajille ja pienyrittäjille. Miten tähän tilanteeseen on ajauduttu?

Aikoinaan osuustoiminta tuli Suomeen kuin enkeli taivaalta. Se mahdollisti uusien yritysten syntymisen ja rahoituksen. Tavoitteena oli asiakaskunnan etu parempana saatavuutena ja halvempina hintoina. Myös tuottajat saivat tuotteitaan markkinoitua ”omiin yrityksiinsä”, hinnat olivat avoimia ja kaikille samoja. Vuoden tilinpäätöksen jälkeen asiakkaille palautettiin ylimääräinen voitto ostopalautuksina.

Liikeidea ja omistuspohja olivat yllättävän hyvät. Yritykset menestyivät ja niille alkoi kertyä katetta runsaasti. Alkoi laajeneminen, joka on jatkunut tähän päivään saakka.

Syntyneestä voitosta sijoitettiin suurin osa uusiin aluevaltauksiin, isompiin yksiköihin ja omaan tuotevalmistukseen. Tällä hetkellä ainakin S–ryhmä tuottaa niin suuria vuotuisia voittoja, että mm. verotuksen minimoimiseksi sijoitustoiminta ja laajeneminen jatkuu perinteisen toiminta-alueen ulkopuolelle.. Omistajille palautetut bonukset ovat tosin miljoonia, mutta kokonaisvoitoista vain murto-osa. Venäjän kaupan osittainen romahtaminen on suomalaisen kuluttajan onneksi hillinnyt ulkomaille laajenemista. Ainoa mahdollisuus hyötyä ulkomaisesta sijoituksesta olisikin ostaa bonuskortilla Venäjällä tai Baltiassa.

Osuustoiminnalliset suuryritykset ovat alkaneet elää omaa, itsenäistä elämäänsä, jossa ratkaisut tekevät liikkeenjohtajat normaalien liikkeenjohdollisten periaatteitten mukaisesti. Luottamusjohto on vain kumileimasin, joka tarpeen tullen kyllä puolustaa yritystä kuntapolitiikassa ja lupien ja rahoituksen hankkimisessa. Liikkeenjohdollista osaamista heillä ei monellakaan ole.

Erikoista osuuskuntamallisessa kaupassa on myös se, että omistaja-asiakkaat todella tuntevat asioivansa ”omassa firmassa”. Tämä tunne on koko osuuskaupan tärkein ja toimiva idea. "Omasta" kaupasta ostetaan, välittämättä ollenkaan vaikka hinta olisi kalliimpi kuin muualla. Luotetaan maksettavan pieneen bonuksen autuaaksi tekevään voimaan.  Monet S-liikkeen asiakkaat eivät edes vaivaudu vertailemaan hintoja.

Esimerkiksi bensiini on lähes aina kalleinta bonuksia maksavassa kaupassa. Bonukset siis otetaan ostajalta pois jo hinnoitteluvaiheessa. On hyvin harva ostaja, joka todellisen bonuksen bensiinistä saa, moni ei saa ilman korttia mitään. Ilman bonuksen maksamista kaikkia hintoja olisi mahdollisuus alentaa tuntuvasti.

Kun kauppa käy hyvin, kaupan sisään ostot muuttuvat ylimieliseksi. Pienet toimittajat ovat pelkkiä hankaluuksia, joita kannatta välttää. Mistä saakka tavara kauppaan tulee, on myös täysin merkityksetöntä, kaikista palopuheista huolimatta. Kauppa on myös siirtänyt lähes kaikki riskinsä toimittajien ja tuottajien harteille; perunantoimittaja on velvollinen siivoamaan pois kaikki nahistuneet perunansa ja roskansa, pullan leipojan pitää täyttää hyllynsä vielä lähes sulkemisajan koittaessa, myyntipaikasta saatetaan periä kynnysrahaa ja niin edelleen.

Myös työnantajana kauppa on nykyään kaikkein eniten vajaata työaikaa teettävä ala. Jopa lähes nollasopimukset työntekijän kanssa ovat mahdollisia, muutaman tunnin päivittäiset työajat tavanomaisia.

Kaupalla on oma vastuunsa maan talouden kehittymisestä. On ongelmallista selittää muille, miksi Suomessa hinnat ovat EU:n korkeimpia ja miksi ne nousevat ilman hyväksyttävää syytä. Myös maan kilpailukykyä mitattaessa korkeat hinnat ovat miinustekijä. Yksityinen kauppafirma ei ole vastuussa tekemisistään, mutta osuustoimintayritys on.

Se on vastuussa ainakin asiakasomistajilleen, jotka ovat menettäneet yritysten isontuessa kokonaan vaikutusmahdollisuutensa yrityksen päätöksenteossa.

Ilman Suomeen rantautunutta saksalaista Lidliä maksaisimme taatusti ainakin ruokakoristamme vielä enemmän kuin nyt. Se tuntuu tällä hetkellä olevan ainoa kaupparyhmittymä, joka vielä todella ”halpuuttaa” hintojaan. Se näkyy Lidlin markkinaosuuden kasvussa ja myymälöissä asioivien ihmisten määrissä.

Olisi aika muitten kaupparyhmittymien, ja varsinkin niitten luottamushenkilöjohdon, ottaa muutoksen tarve todesta ja ryhtyä avoimesti muuttamaan  tavoitteitaan  ja periaatteitaan.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (32 kommenttia)

Käyttäjän kimmosaarikko kuva
Kimmo Saarikko

Niinpä; Suomi-Saksa vertailuissa "unohdetaan" kertoa, että Suomessa yleinen arvonlisävero on 24 prosenttia - Saksassa vaivaiset 19 prosenttia. Meillä on Saksan markka ja Suomen verot.

Käyttäjän RaimoKorhonen kuva
Raimo Korhonen

Vaivaiset? Japanikin nosti alvia, kun menee kovin huonosti: kuudesta prosentista kahdeksaan. Niin huonosti menee siellä!

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Keskilännessä muinoin ihmettelimme, kun ruokaostoksiin lisättiin aina +5,5%, kunnes tajusimme, että se oli ALV. Nyt se vaihtelee 0-11,5% osavaltiosta riippuen.
Ruokamenoista selvisi Suomeen nähden n. 30-40% halvemmalla ja bensa maksoi silloin 1,08 US$ per gallona eli 3,6 litraa. (NYT noin 0,60c/litra).

Käyttäjän RaimoKorhonen kuva
Raimo Korhonen

Hyvä havainto... mutta ei uutinen. Näin on ollut niin kauan kuin muistan - ja muistan aika pitkältä ajalta.

Suomen omituisuus on se, että muissa maissa lama-aikana hinnat laskevat, Suomessa vain nousevat. Ja tämänhetkinen prosentin murto-osien lasku ei kuvaa muuta.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Onhan noilla isoherroilla kelpo liksat.

Kyllä ne niistä sitten verojakin maksavat. Kuinkahan monen proffan palkkoja niillä veroilla maksetaan jo nyt.
Vaikka ne pomot laitettaisiin nälkäpalkalle niin eipä siitä hinnat laskisi. Verotus ja omien keskusliikkeidemme kartellinomainen toiminta pitävät siitä huolen.

Käyttäjän veksi kuva
veikko kärkkäinen

Jotakin moraalia kuitenkin kaipaisin, varsinkin kun on kyse elintarviketeollisuudesta.
Myönnän, että isoista palkoista maksetaan isot verot, mutta silti...

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Moraalia sopiikin kaivata. Niin isopalkkaisilta, verottajalta, ja sellaisilta yhteiskunnallisilta rakenteilta, poliitikoilta ja virkamiehiltä, jotka estävät kilpailun syntymistä.

Mutta myös niiltä jotka ovat tottuneet niihin kaikkiin veroilla kustannettuihin etuihin ja palveluihin.

Niinkauan kuin halutaan pelkästään laittaa toiset maksumiehiksi eikä olla itse valmiita talkoisiin, ei tilanne tule muuttumaan parempaan suuntaan jatkossakaan.

Jos verotusta halutaan laskea, tarkoittaa se väistämättä kipeitä ratkaisuja meille kaikille.

Käyttäjän veksi kuva
veikko kärkkäinen Vastaus kommenttiin #7

Tosi huonot sota-ajat pystyvät pitämään kansan yhtenäisenä, vaikka kipeitä ratkaisuja oli varmasti riittämiin.
Hyvät ajat opettivat narisemaan ja olemaan itsekkäitä.

Käyttäjän joukorep kuva
Jouko Repo

Jakelukanavat keskittyneet, pienet markkinat ja pari isoa peluria. Teollisuus osaa pelata samaan pussiin, näin saadaan elintarvikemarkkinat pysymään stabiileina ja tuotto hyvänä. + Järjetön verotus jne.. = Euroopan kovin hintataso.

Suomeen ei vaan valitettavasti saada tilannetta tasaamaan kv. Kilpailua, kun ei ole vapaita liiketiloja. Mahdollisten liiketilojen jaossa on aina etusijalla omat kaverit. Tästä pitävät kunnallispamput huolen.

Vapaa kilpailu on meillä edelleen vain kaunis haave.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Ensin yritykset ja nyt yhä enemmän kuluttajatkin ovat hoksanneet että kotimarkkinat ei ole Suomi vaan euroalue.

Jo nyt roudataan tänne elintarvikkeitakin pakettiautokaupalla ja Suomessakin valmistettu tuote tulee usein halvemmaksi hakea Virosta tai tilata manner-Euroopasta. Ja yhä enemmän jatkossa. Se on varsinkin pienituloisen etu.

Tilannetta ei auta vaikka kansalaisten oikeutta harrastaa ja hyötyä niistä kotimarkkinoista rajoitettaisiin. Se ei suomalaista verotusta tai kartellimafiaa halvenna yhtään.

Vientihinnoistakin verot muodostaa suuren osuuden.

Verottaja ja veroista hyötyjä joko sopeutuu tai sitten menee huonosti jatkossakin.

Valtiovallan tehtävä ei ole rajoittaa kilpailua vaan hoitaa yrityksillemme mahdollisuudet tasaväkiseen kilpailuun.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Ensin yritykset ja nyt yhä enemmän kuluttajatkin ovat hoksanneet että kotimarkkinat ei ole Suomi vaan euroalue."

Entistä useampi työtön tietää että kotimarkkinat on isänmaa Suomi. Ei Suomesta niin vaan lähdetä työhön Saksan Lidlin kassalle tai Hollantiin rautanauloja myymään, kielitaito puuttuu, joten Suomesta se työpaikka olisi löydyttävä vaikka tuotteet tulevatkin muualta.

Käyttäjän kuolimonpaimensaaresta kuva
Arto Bäcklund

Euroopan korkein hintataso on "tuottavuusloikan" = palkkojen jousto alaspäin, toinen puoli. Saksa esim. on asumis- ja ravintokustannuksiltaan huomattavasti edullisempi maa.

Otan esimerkin keskustelusta eiliseltä. Eläkkeellä oleva rekkakuski ( ajoi 42 vuotta ), pienessä itäsuomalaisessa kunnassa, on täysin epätoivoinen toimeentulonsa suhteen. Hän asuu hyvin pienessä kunnan vuokrakaksiossa ja maksaa siitä 612 euroa kuukaudessa. Plus energia ja vesi. Asuminen vie reilusti yli puolet nettoeläkkeestä. Auto myyty jo 4 vuotta sitten.

Nyt ko. henkilö harkitsee vakavasti hengen riistämistä itseltään. Tai mahdollisesti muuttoa Viipuriin. Täysin kielitaidottomana sekään ei houkuttele. Harmittelee myös, ettei hänellä ole mahdollisuutta ns. ruoka-avustuksiin. Niitä ei hänen asuinkunnassaan ole.

Tähän siis on tultu. Kalliin hintason vuoksi koko elämänsä arvostettua työtä tehnyt ei elä eläkkeellään. Tässä on yhteiskunnallinen aikapommi, josta mm. maamme hallitus ei tunnu tietävän / ymmärtävän yhtään mitään.

Käyttäjän veksi kuva
veikko kärkkäinen

Pienellä eläkkeellä toimeentulo käy vuosi vuodelta vaikeammaksi, kiitos kuuluisan taitetun indeksin. Sen lisäksi ensi vuoden korotus torpattiin kokonaan. Myös verotus kiristyy.

Tilanne on vaarallinen, yhteiskuntamme jakaantuu liiaksi hyvä- ja huono-osaisiin. Vastaava tilanne on ollut monen alkuna monelle sodallekin, jopa Suomessakin.
Hallitus ei sitä todellakaan tunnu ymmärtävän. Nykytilanteessa kotimaisen ostovoiman olisi noustava eikä laskettava. Eläkeheikennyksille ei ollut olemassa mitään järkevää syytä.

Lukaise linkin takaa löytyvä blogi.
http://veksi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/180657-vanhu...

Käyttäjän RaimoKorhonen kuva
Raimo Korhonen

Ja nyt on tarkoitus toteuttaa "tuottavuusloikka" ALV:in nostolla - ja siitä se Suomen vienti lähtee vetämään! Tämmöinen hallitus meillä on.

Käyttäjän joukorep kuva
Jouko Repo

On aivan selvä, että hallitus ei halua pitää eläkeläisiä maassa. Eläkeheikennykset eivät anna vaihtoehtoja. Vanheneminen Suomessa on lähes kirosana.

Kannattaa siis vakavasti miettiä siirtymistä muille maille, jos vaan mahdollista. Mielellään jo hieman ennen eläkeikää. Naapurimaat ovat hyvä vaihtoehto. Kotimaisilla kielillä tulee toimeen ja elinkustannukset ovat oikeasti selvästi pienemmät. Lisäksi yhteiskunta tarjoaa ihan riittävät palvelut. Ruotsissa vielä selkeästi Suomea paremmat. Mm ssa terveydenhoito on ihan omaa luokkaansa.

Suomi pääsee samalla eroon turhista ja köyhistä kuluttajista ja tilalle voidaan ottaa vaikkapa pakolaisia työllistymään ja yhteiskuntaa rakentamaan. Näin saadaan Suomi kertalinttuulla nousuun ja samaan syssyyn järjettömät ja aivan tolkuttomat työläisten palkkakustannukset hallintaan. Kotimaiset nuoret tuskin tästä hyötyvät paskan vertaa, mutta saadaanhan näin ehkä lisää mukavia 0 Soppareita ja pätkätöitä.

Käyttäjän veksi kuva
veikko kärkkäinen

Joku on viitannut muutamista vaikka Venäjälle. Eläminen olisi sielläkin halpaa, mutta mm. terveydenhoidon tila hirvittää.

Meikäläinen tuntee rintamakarkuruutta, jos muuttaa eläkeläisenä ulkomaille. Tänne on maksettu niin verot kuin eläkepennosetkin, eiköhän koetella pärjäillä loppuun saakka. On vain pyrittävä tekemään jotakin asian hyväksi, poteroihin ei saa yksikään eläkeläinen jäädä makaamaan. Se kun näyttää olevan meidän pahin vikamme ja este asioitten muuttamiselle.

Käyttäjän PerttiKannisto1 kuva
Pertti Kannisto

Hyvä Veikko, kirjoitit
"poteroihin ei saa yksikään eläkeläinen jäädä makaamaan. Se kun näyttää olevan meidän pahin vikamme ja este asioitten muuttamiselle"

Onko Sinulla ehdotuksia tilanteen muuttamiseksi, koska "eläkeläispuolueen " edestä ei enää kukaan jaksa tehdä töitä.

Käyttäjän veksi kuva
veikko kärkkäinen Vastaus kommenttiin #18

Pertti Kannisto:
Liitän tähän linkin, jonka takana oleva juttu selvittää kaikkein yksinkertaisimman keinon vaikuttaa lähes kuin AKT.
Muitakin keinoja on toki olemassa.

http://veksi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/192104-elake...

Käyttäjän joukorep kuva
Jouko Repo

Samaa mieltä tuosta rintamakarkuruudesta. Toisaalta, verot on työstä maksettu ja yhteiskunnan palveluksista nautittu. Puntit on siis tasan. Ja jos ei eläkkeellä tule toimeen, niin ei muuta kuin omaisuus myyntiin ja muualle. Hengissähän täältä ei kutenkaan selviä, mutta loppuelämänsä laatuun voi vaikuttaa. Suomessa ei, muualla kyllä. Ihan hyvä, kun rahaa jää taskuunkin, eikä tili mene heti nollaan.

Lisäksi nykyään yhteydenpito " entiseen "kotimaahan on ilmaista erilaisten sovellusten avulla.

Käyttäjän MiikaKautto kuva
Miika Kautto

Tämä hinta keskustelu alkoi kun Suomen pankki julkaisi tilaston euroalueen kuluttajahinnoista. http://www.eurojatalous.fi/fi/2015/5/euroalueen-ka... Se tilasto pitää varmasti varmasti paikansa, mutta siitä puuttuu muut pohjoismaat, mihin meitä tulee ensiksi vertailla. Siitä että maksamme paljon veroja on myös hyötyä, meillä on mm. halvat päivähoitomaksut ja ilmainen koulutus. Unohdamme että perheet muualla euroopassa maksavat sellaisesta mikkä meillä on itsestäänselvyys. Emme ole Viro tai Espanija, kustannuksemme ovat koreampia täällä, mutta se tarkoittaa että saamme parempaa palkaa.
Hinnat ovat suomessa itseasiassa hieman laskeneet. http://www.findikaattori.fi/fi/1

Käyttäjän joukorep kuva
Jouko Repo

Ruotsi on halvempi maa elinkustannuksiltaan. Alkaen asuntojen ja autojen hinnoista ja päätyen ruokakorin hintaan. Verotus ja palkkataso taas ovat smaa luokkaa k. Suomessa. Terveydenhuolto Ruotsissa on erinomainen ja käytännössä ilmainen. En nyt jaksa kaivella tähän mitään linkkejä, mutta näin asia on. Kysymys on lähinnä kokonaiskuluista vs. Suomi.

Norja taas vastaavasti kalliimpi maa, Kuten Islantikin. Tanskaa en tunne, mutta veikkaan sen olevan ainakin elintarvikkeiden osalta halvempi, samoin asumiskustannuksiltaan.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

"Ilman Suomeen rantautunutta saksalaista Lidliä maksaisimme taatusti ainakin ruokakoristamme vielä enemmän kuin nyt."

Pitää paikkansa, ja välillä itseäkin harmittaa, että yhä useammin itsekin Lidlin ovea aukoo. Olen käynyt siellä jo monia vuosia ja nykyään huomaa selvästi, että asiakasmäärät on huimasti lisääntyneet.

Nuoret ostavat ulkomaisista verkkokaupoista jo lähes kaiken, kun se on halvempaa, vaikka tuote olisi samakin. Mihinkä sitä ollaankaan vielä menossa?

Itse vertailin Berliinin hintoja meidän hintatasoomme ja se on edelleen kasvanut vuoden takaisista hinnoista Suomen tappioksi. Taksimatka oli kaupunkiajossa alle kolmen kilometrin matkalla vain 9 euroa. Metron halvin matka oli 1.30 euroa ja pitempi 2.40 euroa. Ravintolassa käynti oli myös uskomattoman edullista, joten voi meitä raasuja!

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm

"Uusimpien tilastotietojen mukaan Suomessa on Euroopan kalleimmat kuluttajahinnat."

Tarkoittanet euroalueen kalleimmat kuluttajahinnat. Se on hieman eri asia kuin Eurooppa... Useimmissa Pohjoismaissahan kuluttajahinnat ovat Suomen hintoja korkeammat ja näihin maihin kai me itseämme ensi kädessä vertaamme? Vai haluatko esimerkiksi sekä Liettuan hintatason että sen palkat? Siellä tuhat euroa verojen jälkeen on erittäin hyvä palkka!

Käyttäjän PauliLaasonen kuva
Pauli Laasonen

Jälleen tyhmistä tyhmin vertailu esimerkiksi Saksassa on jo ilmastollisesti tuottoisampaa maanviljelys ja verotus on pienempi. Saksassa hetaarisato on kolminkertainen meihin nähden rahdit pienemmät koska etäisyydet ovat lyhyemmät. Myymälöitä ei tarvitse lämmittää läheskään niin paljon kuin meillä ja minimipalkka on 8.5 euroa meillä 10 ja myyjät eivät paljoa enempää saa kummassakaan maassa. Olosuhteet huomioon ottaen Euroopassa ei juuri missään viljellä näin pohjoisessa Ruosin pää viljelys alue eli skoone on ainakin 200 km Hangon eteläpuolella ja silti heidän ruuan hintansa ova lähes samat kuin meillä Norjassa huomattavasti kalliimmat samoin Tanskassa verotuksesta johtuen. Kyllä nyt herrastuomarilta puuttuu kokonaan realismi. Ehkä Kanadassa viljellään maata näin pohjoisessa mutta tuottavuus eimillään konstilla nouse lämpimipien maiden tasolle ja jo viljely kulut ovat kalliimmat ja kasvukausi paljon lyhyempi.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Tuohon rinnalle kun nostaa Välimeren konkurssiklaanien luonnonolot, esimerkkisi kertoo jo aika paljon siitä, miksi unionin "yhtenäisyys" on vain unelmaa.

Velka- ja tulonsiirtounioniahan tässä onkin huonolla menestyksellä ja aivan suotta rakennettu ja rahaa valuu ns. Kankkulan kaivoon pohjoisesta etelään.
Eikä tämä ole edes populismia... :-)

Käyttäjän veksi kuva
veikko kärkkäinen

"Olosuhteet huomioon ottaen Euroopassa ei juuri missään viljellä näin pohjoisessa Ruosin pää viljelys alue eli skoone on ainakin 200 km Hangon eteläpuolella ja silti heidän ruuan hintansa ova lähes samat kuin meillä Norjassa huomattavasti kalliimmat samoin Tanskassa verotuksesta johtuen. Kyllä nyt herrastuomarilta puuttuu kokonaan realismi. Ehkä Kanadassa viljellään maata näin pohjoisessa mutta tuottavuus eimillään konstilla nouse lämpimipien maiden tasolle ja jo viljely kulut ovat kalliimmat ja kasvukausi paljon lyhyempi."

Hyvä kommentti sinulta, jopa minun puuttuvan realismin osaltakin. Joskus epäilen samaa itsekin.
Mutta palataampa tuohon maatalouden osuuteen. On tiedetty tosiasia että esim. leivän hinnasta raaka-aineen osuus on vain muutama prosentti. Sama pätee lähes kaikkiin maataloustuotteisiin. Ei siis ruoka halpenisi paljoakaan, vaikka maanviljelijät antaisivat tuotteensa ilmaiseksi. Kannattaa myös vertailla EU:n maksamia viljelytukia, ne ovat etelämmässä isompia kuin Suomessa.

On siis alettava etsimään vikaa jostain muualta. Mitä sanot palkoista ja lämmityskuluista, pitää paikkansa, mutta selittää hintaeroista vain vähäisen osan. En ole kaupan ammattilainen, joten syitten etsiminen ei minulta onnistu, eikä varmaan onnistu monelta ammattilaiseltakaan.

Olisi kuitenkin hyvä syyt selvittää perinpohjin ja puolueettomasti. Sekään ei tule onnistumaan, sillä vain poikkeustapauksissa on mahdollista penkoa yksityisten yritysten asioita tarpeeksi laajasti.
Ainoastaan reilu ja kova kilpailu eri ryhmittymien välillä voi saada asiaan parannusta.

Käyttäjän PauliLaasonen kuva
Pauli Laasonen

Miksi IKEAN hinnat ovat Suomessa , Ruotsissa ja Norjassa muuta Euroopaa korkeammat.

Käyttäjän PauliLaasonen kuva
Pauli Laasonen

Suomen vitsaus on myös liian iso verotus ja sekään ei riitä pitää vielä ottaa velkaa ja tämä kaikki johtuu siitä että aivan liian monta ihmistä elää verorahoin . Toisin sanoen kunnan ja valtion palvelut olisi saatava kilpailun piiriin ja mitä ei voida kilpailuttaa pitää asettaa tulos tavoite eli sama työ on tehtävä vähemmällä väellä ja kaikki tuet arvioitava uudelleen esimerkkinä vaikka elokuva tuki ei ole tuottanut mitään ei laadussa eikä rahassa kun Viro saa maailman laajuiseen leikkiin kolme kertaa enemmän elokuvia vaikka väkiluku maalla on puolet meistä ei tuvilla saada laatua kun ei ole tarvis rahaa tulee muutenkin.

Käyttäjän PauliLaasonen kuva
Pauli Laasonen

Korjaan Viro on vain neljännes meistä.

Käyttäjän PahaLukki kuva
Juho Salo

Kaavoituksella rajoitetaan kilpailua. Lidlin laajennus ei ole sallittu, ja alkot on asetelty yleensä S:n tai K:n viereen. Viinat maitokauppaan, ja Lidlille oikeudet laajentaa liikkeitään sinne 2500 neliöön. Meillä on joku kuvitteellinen 2000 neliön raja, ja sitten tarvii ns. cittari-kaavoituksen jo. http://www.kauppalehti.fi/uutiset/lidl-kaavoitusmu...

Toinen asia on tietysti arvonlisävero ja työvoimakustannukset. Työvoimakustannusten yksi suuri syöppö on eläkevakuutusmaksut. Eläke pitäisi poistaa ja korvata perustulolla + vapaaehtoiseläkkeellä omine säästöineen. Palkasta jäisi enemmän käteen nuorena. Vapaaehtoiseläkkeet on myös halvempia, jos laittaa samat 6.25%-yks. palkastaan edelleen säästöön, niin on lähes miljonääri eläköityään.

Mielestäni kuljetus on myös iso osa. Saksassa lähes kaikkiin kaupunkeihin tulee juna, Suomessa vain muutamiin. Polttoainekin maksaa siellä parikymmentä senttiä vähemmän tällä hetkellä. Saksalaiset asuu myös tiiviisti kaupungeissa, joten kaupan yksiköt, siellä missä niitä on, myös myy paremmin kuin Suomessa. Olisikin loistavaa saada sellainen ruokakauppakilpailija, joka avaa liikkeitään vain kasvukeskuksiin, ja koittaa hilata hintaa niin alas kuin voi.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset