veksi

Kuntaliitokset tarpeettomia

Edellisen hallituksen toimesta koko Suomessa ajettiin kuntia liitoksiin, aivan kuin kaikki maan kehittyminen olisi ollut kuntaliitoksista kiinni. Nyt on ollut paljon rauhallisempaa, liitoksista ei ole enää puhuttu halaistua sanaa ainakaan puoleen vuoteen.

Onko niin, että Sote-uudistuksen myötä tarve kuntaliitoksille poistui lähes kokonaan? Väite on lähestulkoon totta, liitoksille ei ole enää tarvetta. Sosiaali- ja terveydenhoidon on lähitulevaisuudessa määrä siirtyä pois kuntien hartioilta, valtion ja uusien itsehallintoalueitten rahoittamaksi toiminnaksi. Lopuista kuntien vastuulle jäävistä palveluista ja velvoitteista kunnat selviävät ilman kuntaliitoksiakin.

Lähes kaikkialla maassa kunnat miltei yksimielisesti toivat esille epäluulonsa kuntaliitoksia kohtaan. Tietysti muutama keskuskunta suhtautui asiaan myönteisesti, koska tiesi saavansa liitoksen toteutuessa siitä konkreettista hyötyä. Epäluulo oli suurelta osin aiheellista. Ainakin tähänastinen kokemus ei todista monestakaan toteutuneesta kuntaliitoksesta kertyneen euronkaan hyötyä, haittoja on sitäkin enemmän.

Käsittääkseni suurimmat syyt kuntien liitoksiin ovat poistuneet. Aivan varmasti kuntaliitokset kannattaa hylätä nyt ja katsoa tarve uudelleen sen jälkeen kun uusi SOTE ja aluehallinto on saatu toimimaan. Samalla saadaan koko maa säilymään asuttuna ja toimivana, mikä on koko kansakunnan kannalta erittäin tärkeä asia. Pitkän aikaa suuri osa maasta näytti olevan vaarassa jäädä jonkunlaiseksi reservaatioksi, jota vain kesälomilla kansa kävi katsomassa ja ihmettelemässä.

Valitettavaa on se, että niin moni kunniakas vanha kunta kerkesi menettää tässä "kuntasodassa" itsenäisyytensä. Moni niistä olisi säästynyt ko. kohtalolta, jos olisi toimittu muutamaa vuotta nopeammin uutta Sote -järjestelmää rakennettaessa.

Toivottavasti tulevaisuudessa päättäjät toimivat kauaskatseisemmin, harkitummin ja vastuullisemmin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän opwallin kuva
Olli-Pekka Wallin

Kuntien koolla ja kuntalaisten määrällä on väliä. En ymmärrä miksi pitäisi olla kuntia joissa on parisen tuhatta asukasta jonkun ison kaupungin kyljessä. Kunnallisveron tuotto näissä tapauksissa uppoaa suoraan jo pelkkiin hallintokuluihin jos sekään edes riittää siihenkään.

Mielestäni kunnan itsenäisyyden kannalta Sotessa on kahden suuntaista vetoa. Joissakin kunnissa kunnan paremmat sote palvelut on ollut tekijä jolla on pysytty itsenäisenä kuntana ja kun tämä valttikortti poistuu niin yksi iso tekijä liittymiseen tiellä isomman kunnan kanssa on poissa... Joissakin on aivan varmasti myös toisinkinpäin.

Kuitenkin näkisin myös semmoisen kehityksen olevan mahdollista että valtio voisi pilkkoa ja yhdistellä kuntia eri palasiin tarpeen mukaan muuttuvassa maailmassa.

Käyttäjän veksi kuva
Veikko Kärkkäinen

"Kuntien koolla ja kuntalaisten määrällä on väliä"

Tuo väitteesi on ihan totta, minäkin voin siihen yhtyä. Muusta olenkin sitten eri mieltä.
Ei hallintokulut ole saman suuruisia pienissä ja isoissa kunnissa. Pieni kunta pääsee suhteellisestikin hallintokuluissaan pienemmällä, jo johtajaportaita tarvitaan paljon vähemmän.

Sote-uudistuksen jälkeen kunnille jää jäljelle tehtävistä parhaassa tapauksessa vain 20-30 prosenttia nykyisestä. Samassa suhteessa, jopa enemmänkin, vähenee kuntien rahoitustarve. Tulee olemaan, tähänastiseen verraten, paljon vakaampaa ja helpompaa laatia vuosittaisia talousarvioita. Pienten kuntien rahkeet riittävät aivan yhtä hyvin kuin suurempienkin.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Kuntakoon pitäisi määräytyä työpaikkaomavaraisuuden mukaan. Nyt keskuskeupungit menettävät valtaisia summia kun sateliittikunnista käydään hakemassa verorahat pois.

Käyttäjän veksi kuva
Veikko Kärkkäinen

"Kuntakoon pitäisi määräytyä työpaikkaomavaraisuuden mukaan. Nyt keskuskeupungit menettävät valtaisia summia kun sateliittikunnista käydään hakemassa verorahat pois"

Keskuskaupungit myös tienaavat valtaisia summia, koska satelliittikunnista elätetään keskuskunnan palvelutuotantoa, kauppoja, teattereita, viranomaispalveluita ym. ym.

Pientä kuntaa voidaan johtaa todella demokraattisesti, suurta ei.
Tuskin kukaan voi väittää, että Helsingissäkään kansalaisen ääni juurikaan kuuluisi. Aina mennään raha edellä, demokratiasta ei juuri tietoakaan.

Toimituksen poiminnat