veksi

Marjanpoiminnasta pelastus Suomen työttömyyteen

Uuden Suomen julkaiseman uutisen mukaan  entinen AKT:n puheenjohtaja Risto Kuisma hämmästelee Facebookissa , miten Suomeen voi tulla tänäkin kesänä 14.000 ulkomaista marjanpoimijaa, vaikka maassa on 400.000 työtöntä.

Joskus olen päätynyt hämmästelemään samaa asiaa itsekin. Metsämarjojen ja sienien poiminta on kaikille vapaata ja sallittua työtä, eikä tuloista tarvitse maksaa verojakaan. Lisäksi Suomi on metsämarjojen "luvattu maa", jokaisena vuonna jossakin päin maata on korjattavissa hyvä marjasato. Lisäksi marjojen hinnat ovat tosi korkealla, ainakin torihinnat. Miksi sitten suomalaisia työttömiä ei marjanpoiminta kiinnosta? Siihen löytyy monia syitä, osa niistä aivan hyväksyttäviäkin.

Työurani alussa, 1960-70 luvuilla, palkat olivat niin pieniä, että monet maaseudulla asuvat hakivat lisätienestiä marjanpoimimisella, minä itse mukaan lukien. Työ oli fyysisesti tosi raskasta, ämpärillinen puhtaita marjoja oli kaikkineen parin tunnin homma. Marjapaikat piti tietää, auto oli lähes välttämätön ja ostaja oli oltava tiedossa. Kaikesta vaivasta huolimatta monet hankkivat marjastuksella joka syksy sievoisen summan elämisen jatkoksi.

Tänä päivänä suuri osa työttömistä on joutunut muuttamaan työn perässä kaupunkeihin. Kaupungissa marjoja kasvaa harvassa, sieltä on aina lähdettävä maalle ja se maksaa. Autolla on parhaassakin tapauksessa ajettava kymmeniä  kilometrejä ja jos homma mene etsimiseksi matka voi helposti tuplaantua.

Ihmisten muutettua kaupunkeihin heiltä hävisi luonnon tuntemisen taito. Marjat eivät löydykään niin helposti kuin ikänsä maalla asuneelle, eksyminen on myös mukana alituisena pelkona, samoin villieläimet. Metsään meneminen on useimmille lähes mahdoton asia.

Miksi kaikki sitten näyttää onnistuvan ulkomaalaisille poimijoille? Ensiksikin heillä on rahan hankkimiseen kokonaan toisenlaiset motiivit ja tarpeet kuin suomalaisilla. Jos suomalainen tienaa vaikkapa 50€, ei se ole kovin kummoinen asia. Sillä saa vaikkapa kilon lohta ja kaljakopan, mutta joku thaimaalainen poimija saa sillä koko kuukauden elannon. On helppo päätellä, kumpaa homma kiinnostaa enemmän.

Ulkomailta tulevat poimijat saapuvat valmiin organisaation hoiviin. Heille on varattu autot, majoitus, poimintavälineet, ehkä ruokailukin ja poimitut marjat ostetaan heti. Suurin osa järjestäjistä lienee aivan rehellisiä ja poimijat saavat luvatun ansion.

Miksi sitten sama ei toimi suomalaisilla työttömillä? Ensimmäinen este on suomalaisten rakentama sosiaaliturva työttömyyspäivärahoineen ja toimeentulotukineen. He saavat vähintään saman ansion kuin thaimaalainen poimija tekemättä yhtään mitään.  Suurin syy on kuitenkin suomalaisten muutamana viime vuosikymmenenä tapahtunut kaupunkilaistuminen ja siitä johtuva syvä vieraantuminen maaseudun elämästä ja siellä toimimisesta.

Yksi syy on myös suomalaisten fyysisen kunnon raju rapistuminen. Marjastaminen on sen verran voimia ja hyvää fyysistä kuntoa vaativaa työtä, että siihen kenties kunnolla pystyy vain joka viideskymmenes työtön. Sillä laskutavalla Suomessa olisi vain 8000 kyseiseen työhön todella kykenevää työtöntä.

Apu on siis tarpeen! 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Työttömyyskorvauksilla tienaa paremmin kuin marjanpoiminnalla.

Käyttäjän veksi kuva
Veikko Kärkkäinen

Olet oikeassa. Se on yksi hyvinvointivaltion varjopuolista.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Tässä eräs selitys, v-85 poimimme herneitä lastemme kanssa mokkimme viereistä pellosta täällä Sauvossa, saamamme kilohinta pomitusta oli 3 markkaa, eli n. 0,5€. Viime kesänä kysyin paikalliselta viljeliältä mitä nykyisin poimitusta hernekilosta poimija saa, vastaus tyrmistytti, "aluksi 1€/kilo herneen "lihoessa" hinta putoaa". Ei siis pidä ihmetellä miksi näillä nurkilla herneitä tuottavat viljelijät ajavat uusilla kalleilla autoillaan.

Käyttäjän veksi kuva
Veikko Kärkkäinen

Olet huomannut ihan asiallisen pointin. Siirtyessämme euroon, jotkut näyttävät hyötyneen siitä tosi rajusti. Kahvikuppi maksoi ennen markan, nyt se maksaa ainakin yhden euron.
Aikoinaan, huonopalkkaisina nuorina, kasvattelimme hiukan mansikkaa ja varhaisperunaa. Mansikasta saimme noin 3-4 markkaa litra, ensimmäisistä perunoista suurin piirtein saman hinnan. Nyt mansikka maksaisi markoissa niin paljon, 30-35 mk/litra, että kukaan ei sitä raaskisi ostaa.
Tietysti myös työpalkat ja muut kustannukset ovat nousseet, mutta eivät ollenkaan samassa suhteessa.

Viljo Häggman

Marjanpoimimisen ongelma on siinä, että marjoja on keällä, ja silloin suomalaiset työttömät ovat palkallisella kesälomalla työttömyydestään, eikä lomalla ollessa voi tehdä työtä.

Käyttäjän veksi kuva
Veikko Kärkkäinen

Eikö kesäloma olekaan asetettu siksi, että ihmiset kerkesivät kerätä marjoja talveksi varastoon?

Käyttäjän KalervoNiementaus kuva
Kalervo Niementaus

V.H:" ja silloin suomalaiset työttömät ovat palkallisella kesälomalla työttömyydestään, eikä lomalla ollessa voi tehdä työtä."

Sitä vaan itse ihmettelee miten toiset ovat niin vitsikkäitä, että lähes tulkoon naurattaa..itse kun ei tästä työttömyydestä löydä mitään hauskaa vitsiä kerrottavaksi.

Mitä tulee marjanpoimintaan, niin ihan vakio aihe. Joka kevät/kesä alkaa whinetys siitä miten monta sataa miljoonaa "metsän kultaa" jää tonne, kun suomalaiset työttömät vaan makaa sohvalla ja räkii kattoon.
Todellisuus kuitenkin hieman toista ja ne kymmenien vuosien takaiset muistelot niistä sinisistä marjamättäistä joista nuo marjat suunnilleen hyppäsi omineen ämpäriin ei välttämättä enää tänä päivänä toteudu. Satoa tulee vaihtelevasti, kerääjiä muitakin jne. Myyntiin noita ei taida kannattaa kerätä, tahi sitten on ryhdyttävä suunnilleen ammattimaiseen toimintaan marjaharavoineen ja pitkine päivineen.

Käyttäjän veksi kuva
Veikko Kärkkäinen

"Todellisuus kuitenkin hieman toista ja ne kymmenien vuosien takaiset muistelot niistä sinisistä marjamättäistä joista nuo marjat suunnilleen hyppäsi omineen ämpäriin ei välttämättä enää tänä päivänä toteudu. Satoa tulee vaihtelevasti, kerääjiä muitakin jne. Myyntiin noita ei taida kannattaa kerätä, tahi sitten on ryhdyttävä suunnilleen ammattimaiseen toimintaan marjaharavoineen ja pitkine päivineen."

Luullakseni olet aivan oikeassa. Monta mutkaa on matkassa, matkat metsään ja takaisin, ostaako kukaan,kestääkö monenkaan kunto?
Ulkolaiset tulevat tänne valtavasti motivoituneina, heille kun pienikin tulo on aina paljon parempi mitä kotimaassa. Pikkasen eri asia on mansikkatilat, mutta sielläkin työ on tottumattomalle raskasta, eikä vanhemmalle, eläkeikää lähestyvälle työttömälle työtä varmasti tarjotakaan.

Viljo Häggman

Eikös takavuosina joku sossutantta ihan vakavissaan ehdottanut että työttömilläkin pitäisi olla vuosiloma.
Tänä kesänä pitäisi mustikkaa tulla kunnolla.

Toimituksen poiminnat