*

veksi

Minne menet, maailma

Maailman väkiluku tänään on noin 7320 miljoonaa. Kun nettokasvu on noin 100 miljoonaa vuodessa, maailman väkiluku ylittää 7,5 miljardia jo vuonna 2017. Kasvu on valtavaa ja kiihtyy koko ajan. Jo vuonna 2050, ellei jo aiemminkin, maapallon väkiluku ylittää 10 miljardin rajan.

Vastaavasti maailma menettää koko ajan rajusti viljelykelpoista maata, eroosion takia 7.5 miljoonaa hehtaaria tänä vuonna ja aavikoitumisen takia 13 miljoonaa hehtaaria tänä vuonna. Metsää menetetään myös noin 5,4 miljoonaa hehtaaria.

Kun tällä hetkellä maapallolla on jo yli 800 miljoonaa aliravittua ihmistä, tulevaisuuden yhtälö tuntuu mahdottomalle. Maailman väkiluku kasvaa rajusti ja samalla ruuan kasvattamisen edellytykset vähenevät rajusti.

Lisäksi on muitakin asiaan läheisesti liittyviä ongelmia. Puhdas juomavesi, samoin kuin kasteluvesi, on monelle kansalle tulevaisuudessa elämän tai kuoleman kysymys. Myös peltoalan valjastaminen energian tuotantoon vähentää entisestään ruuan tuotantoa.

Mitä on meillä odotettavissa? Aliravitut kansat alkavat vaeltaa parempien elinolosuhteitten perässä. Niitä etsitään joko suosiolla tai sotien avulla. Ensimmäiset merkit vaelluksista ovat jo kaikkien havaittavissa.  Rikkaat valtiot ostavat tai vuokraavat viljelyalaa köyhimmiltä. Veden saannista tullaan käymään sotia. Orjia lasketaan olevan tällä hetkellä noin 30 miljoonaa, onko orjuuden lisääntymisessä yksi visio hoitaa ylikansoitusta?

Listaa voisi jatkaa, mutta kannattaako?

Yhtälö on kuitenkin mahdoton. Toisaalta väkiluku kasvaa lähes räjähtämällä ja toisaalla mahdollisuudet ihmisarvoisen elämän turvaamiseen kaikille maapallon asukkaille vähenevät yhtä kovaa vauhtia. Jonkun asteinen törmäys on pakostakin edessäpäin. Mahdollinen ilmaston muuttuminen lämpenemisineen ja merien pinnan nousuineen vauhdittavat vielä muutenkin nopeaa kehitystä.

Kuinka hyvin olemme globaalisti varautuneet huononevaan tilanteeseen? Emme juuri mitenkään. Jokaisessa valtiossa ajatellaan, että asia ei koske meitä, ainakaan vielä. Suuri osa maapallon väestöstä ei sisäistä tietoa veden puutteesta, ruuan puutteesta, energian puutteesta, ilman saastumisesta. kaupungistumisen mukanaan tuomista ongelmista, monisyisen pakolaisuuden rajusta lisääntymisestä.

Ilmeisimpänä syynä asiaan on ihmisen lyhyt elinikä. On helppo ajatella, että ”ei minun elinaikanani ehdi suuria sattumaan”.

Jos ihminen eläisi vaikka 200 vuotta niin tuleviin muutoksiin suhtauduttaisiin vakavammin, kun ne todennäköisesti tulisivat koskettamaan lähes meitä jokaista.    Nyt me kylmästi hylkäämme ongelmat perillistemme hoidettaviksi.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Jostain syystä kuitenkin globaali nälänhätä on pienentynyt merkittävästi viimeisten parin vuosikymmenen aikana.

Noita kasvulukuja ja absoluuttisia lukuja kun tarkastelee, niin on helppo havaita kuinka typerää suomalaisten on alentaa omaa elintasoaan ottamalla kontolleen turhia ympäristökustannuksia tai tuntea huonoa omaatuntoa fossiilisista polttoaineista y.m.

Kun maailmassa suomalaisia on vain reilut puoli promillea koko väestöstä ja kun maapallon väestön kasvuvauhti on vuodessa kaksikymmenkertainen Suomen väestömäärään verrattuna, niin jokainen voi ymmärtää, että globaalin ympäristövaikutuksen kannalta on aivan sama mitä suomalaiset tekevät. Siihen ei ole syytä vängätä vastaan esittämällä tilastollisia vertailuja kulutuksesta tai saastuttamisesta per capita.

Mitä tulee maailman väestön tilaongelmaan, niin sellainen ei koskaan tule vastaan. Kymmenen miljardia ihmistä mahtuu seisomaan pläntille, joka 50 kilometriä kanttiinsa. Maailman väestöä ei siis helposti löytäisi Suomen Lapista, jos heidät kaikki sinne koottaisiin tuollaiselle alueelle. Vastaavasti kaksi kilometriä kanttiinsa ja kaksi kilometriä korkea kapselihotelli voisi majoittaa kaikki maailman ihmiset. Jos sellainen toinenkin pitäisi jossain vaiheessa rakentaa, niin ei siitä ainakaan maapallolle tilaongelmaa sukeentuisi.

Käyttäjän veksi kuva
veikko kärkkäinen

"un maailmassa suomalaisia on vain reilut puoli promillea koko väestöstä ja kun maapallon väestön kasvuvauhti on vuodessa kaksikymmenkertainen Suomen väestömäärään verrattuna, niin jokainen voi ymmärtää, että globaalin ympäristövaikutuksen kannalta on aivan sama mitä suomalaiset tekevät. Siihen ei ole syytä vängätä vastaan esittämällä tilastollisia vertailuja kulutuksesta tai saastuttamisesta per capita"

Tuosta olen kanssasi samaa mieltä.
Korkeintaan esimerkin vuoksi.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Jos aivan kaikki suomalaiset käyttäisivät 50% vähemmän vettä ja söisivät 60% vähemmän ruokaa niin paranisiko maailma sillä tai että 40% Suomalaisista muuttaisi kadulle asumaan?

Käyttäjän veksi kuva
veikko kärkkäinen

Tuskinpa vaikuttaisi mitenkään. Ongelmat ovat globaaleja ja päätökset pitäisi tehdä myös koko maailmaa koskeviksi, eikä sellaisia päätöksiä saada vielä pitkään aikaan.

Suomalaisilla olisi kyllä vara säästää sekä ruokaa että vettä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset