veksi

Puolustusliitolla Ruotsin kanssa on hyvät puolensa

Yhtenä harkinnan arvoisena muutoksena Suomen puolustuspolitiikkaan on väläytelty sotilasliittoa Ruotsin kanssa. Asia onkin laajemmankin pohtimisen arvoinen.

Liittyminen sotilasliitto Natoon jakaa kansan rajusti kahtia. Enemmistö ei kannata liittymistä hyviin syihin vedoten. Natoon liittyminen toisi juuri Suomelle kaikkein pisimmän rajan, jossa seisoisivat vastakkain Naton puolustusjoukot ja Venäjän täysin arvaamattomat sotajoukot, jotka jo Krimin esimerkin valossa eivät välttämättä kaihda hyökkäyssotakaan.

Sotatantereeksi joutuisi aina Suomi jo pelkän sijaintinsa ja sotilasliitojen rajan vuoksi, vaikka varsinainen ”kipupiste” sijaitsisi aivan muualla, vaikkapa Baltiassa.  Sotilasliitto Ruotsin kanssa ei loisi vastaavaa vaaratilannetta. Venäjä tuskin koskaan katsoisi Suomen ja Ruotsin muodostamaa liittoa itselleen uhkaksi. Molemmat olisivat edelleen liittoutumattomia maita, jotka hoitaisivat vain oman puolustuksensa yhteistyössä keskenään.

Toinen asia, mikä puolustaa yhteistyötä Ruotsin kanssa tulevaisuudessa on Suomen hävittäjäkaluston tuleva uudistaminen.  Uusien hävittäjien hankinta tulee ajankohtaiseksi melko pian, F/A 18 Hornet monitoimihävittäjämme alkavat tulla lentoaikansa loppuun. Viimeiset niistä poistuvat käytöstä vuonna 2030, joten uusien koneitten toimitus ilmavoimillemme pitää alkaa noin 10 vuoden päästä.

Kauppa tulee olemaan Suomen mittapuussa todella iso ja nykyinen taloudellinen tilanne asettaa vielä arvaamattomia rajoitteita. On siis tarkoin harkittava, mikä on uusi konetyyppi, mistä se ostetaan, mikä on kunkin konemallin lentotunnin hinta ja tärkeimpänä itse koneen hankintahinta.

Ruotsin ilmavoimat käyttää kotimaista JAS Gripen hävittäjää, jonka uutta ”viidennen polven” mallia JAS 39 Gripen, tullaan varmasti tarjoamaan myös Suomen ilmavoimille. Gripen on lentokustannuksiltaan halpa, noin  4700 dollaria/lentotunti, kun muitten vastaavien länsimaisten konemallien lentotunnin hinta liikkuu 7000-21000 dollarin välillä. Ruotsin puolustusvoimat ovat maksaneet koneista noin  40 milj. dollaria kappaleelta ja uusin versio maksaisi noin 70 miljoonaa dollaria/kpl.

Koneen ostamista Suomen ilmavoimille puoltaa muutama muukin asia. Gripenillä on lennetty palveluskäytössä yli 100000 tuntia, sen vikaantumisväli on ollut 7,6 lentotuntia ja korjausaika vain 2,5 tuntia. Vastaavaan tehokkuuteen ei muitten länsimaisten konemallien tiedetä pääsevän.  Taistelulentojen väliseen polttoainetäydennykseen ja asetäydennykseen  kuluu mekaanikkoryhmältä vain 15 minuuttia.

Uuden konemallin hankinnassa, muuttuneen maailmantilanteen vuoksi, tuskin tulee harkittavaksi mitään venäläistä konemallia. Parikin konemallia olisi ehkä suomalaisille tarjolla, Mig 35 ja Suhoi T 50, mutta  kummankaan hankinta tuskin tulee kysymykseen. Amerikkalainen Locheed Martin F 35 on varmasti ilmavoimien toivelistalla, mutta kone on toivottoman kallis, yksikköhinta lienee noin 150- 200 miljoonaa dollaria / kpl.  Muita varteenotettavia konemalleja olisivat ehkä  ”eurohävittäjä” Typhoon ja ranskalainen Dassault  Rafale, joista molemmat ovat Hornetista luopumisen aikoihin jo melko vanhentuneita koneita.

Jas Gripenin valinta seuraavaksi suomalaiseksi hävittäjäkoneeksi tukisi Suomen ja Ruotsin välisen puolustusliiton rakentumista. Molempien maitten ilmavoimien yhdenmukaisuus olisi suuri etu molempien maitten ilmapuolustusta ajatellen.  Koneitten toimiminen kummassa maassa tahansa olisi huollon ja aputoimintojen puolesta ongelmatonta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (15 kommenttia)

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Jos ajattelee Suomea ja Ruotsia kokonaisuutena, intressit ovat erilaiset, koska Suomi vastaa yksin koko alueen yhteisestä rajasta Venäjää vasten. Historia on osoittanut, että Ruotsi on esimerkiksi valmis rauhaan millä tahansa ehdoilla, missä vain Suomen alueellinen eheys, muttei heidän omansa, vaarantuu. Suomi on Ruotsille pelkkä puskurivaltio, jonka voi uhrata.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Ruotsihan on jo kerran luovuttanut Suomen Venäjälle 1809? Tietenkin noita JAS hävittäjiä voitaisiin kyllä ostaa, jos ostetaan vain noin 30 kappaletta.

Käyttäjän veksi kuva
Veikko Kärkkäinen

Tuo 30 kpl on vain suurin piirtein puolet tarvittavasta konemäärästä.

Jos on jo kerran Suomi luovutettu ei sitä voi enää tehdä.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen Vastaus kommenttiin #3

Iarkoitin, että säästyvillä rahoilla tulisi ostaa maasta ilmaan ja maasta maahan ohjuksia.

60 lentokonettakaan ei vielä riittäisi.

Suomen sodan historiaan tutustuminen on hyödyllistä. Samat reunaehdot ovat voimassa vielä nykyäänkin. Ruotsi on nytkin vaarassa joutua kahden rintaman sotaan samalla tapaa kuin silloinkin.

Käyttäjän veksi kuva
Veikko Kärkkäinen

Jos syttyy rajoittamaton sota, on ihan sama, mihinkä sotilasliittoon Suomi kuuluu, tai onko se kokonaan sitoutumaton.
Maamme joutuu sotatantereeksi silloin joka tapauksessa.

Parempi siis pyrkiä eroon sodasta jo ennakolta. Tässä pyrkimyksessä Ruotsista on apua liittolaisena. Mitä uskottavampi puolustuskyky ja mitä enemmän maahan hyökkäys tulee viholliselle maksamaan, sitä pienempi on hyökkäyksen uhka.
Siksi liittoutumisesta toisen, näennäisestikin puolueettoman maan kanssa, on mitattavissa hyötyjä.

Käyttäjän petriluosto kuva
Petri Luosto

Suomen liitto Ruotsin kanssa ei ole mahdollinen, koska Ruotsi ei halua sitä:

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014120618901648_u...

Niin kauan kuin Ruotsi on sitä mieltä, että he eivät halua sotilasliittoa Suomen kanssa, niin meidänkään ei kannata tuollaisesta liitosta haikailla. Suomella on kaksi vaihtoehtoa; joko jatkaa pään hiekkaan hautaamista pysymällä puolueettomana taikka sitten Suomen pitäisi liittyä NATO:oon. Kummassakin tapauksessa puolustusvoimien määrärahoja tulisi nostaa, eikä sitä pidä unohtaa, että myös puolueettomuus ja uskottava puolustus maksavat.

Käyttäjän veksi kuva
Veikko Kärkkäinen

Hallitukset vaihtuu ja maailma muuttuu. Asiaa kannattaa pitää keskustelussa, Ruotsin kanta voi muuttua monta kertaa.
Muun muassa hävittäjäkauppojen solmiminen voisi muuttaa mielipiteitä kummasti.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Huono puoli Suomen ja Ruotsin välisessä puolustusliitossa on se tosiasia, ettei Ruotsi sellaiseen paperiin nimeään laita.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Rauhanaikaisesta yhteistyöstä on molemmille paljonkin hyötyä ajatellen vaikkapa materiaalihankintoja ja valvontaa. Varsinkin ilma- ja merivoimat rannikkojoukkoineen hyötyisivät myös yhteisten osastojen perustamisesta, tehtävästä nyt riippuen.

Kriisiaikaisia hyötyjä ei mielestäni kannata ajattella pelkästään sen perusteella mitä voimme saada vaan ennenkaikkea mitä meillä on tarjota.
Sa-reservissämme ei käsittääkseni ole mitään erillisiä Ruotsille varattuja joukkoja.
Kuinka suuren osan oman maamme puolustukseen tarkoitetusta porukasta olemme siis halukkaat lähettämään länsinaapurin avuksi jos vaikkapa Gotlanti joutuu miehitysuhan alaiseksi. Sellaisessa tilanteessa Suomi joutuisi joka tapauksessa sulkemaan Suomenlahden itänaapurin ilma- ja meriliikenteeltä jotta se ei edes teoriassa voisi käyttää niitä Ruotsia vastaan.

Käyttäjän mukitalo kuva
Veikko Mäkitalo

Vastaavasti kuinka paljon Ruotsilla on varaa heittää 50000 sotilaasta Suomen rintamille varsinkin kun silloin on todella merkittävä kriisi Ruotsin lähialueella. Ei taida joutaa yksikään hävittäjäkään tänne. Puolustusliitto täyttä utopiaa.

Pekka Iiskonmaki

700 -vuotta Ruotsin kanssa kimpassa oloa ei ainakaan vakuuta minun Ruotsin lojaalisuudesta Suomelle.

Ei ole siten mitenkään kannatettavaa ruveta yhteistyöhön Ruotsin kanssa kovin tiiviisti.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Mä näen asian niin että itärajamme on nyt suurinpiirtein missä on koska olimme osa Ruotsia. Kertoohan jo keskiaikainen linnaketjumme puolustumisesta itää vastaan.
Ilman tuota liitosta voisi länsirajallamme kulkea Ruotsin ja Venäjän raja. Tai edeltäjänsä Novgorodin, josta kovasti koitettiin vierailla täällä myös.
Mekin kirjoittaisimme nyt näitä juttuja ihan eri kielellä. Ja paljon muuta.

Käyttäjän veksi kuva
Veikko Kärkkäinen

Ajattelen asiasta juuri samoin kuin sinä. Kaikesta huolimatta saamme olla Ruotsille kiitollisia aika paljosta.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Suomen itsenäistyminen oli virhe; olisi pitänyt solmia personaaliunioni Ruotsin kanssa v. 1918.
Minulla ei olisi mitään sitä vastaan, jotta se tehtäisiin vieläkin.

Käyttäjän veksi kuva
Veikko Kärkkäinen

Heitit ilmoille ajatuksen, josta ei ole juurikaan ennen puhuttu. Kannattaa mietiskellä.

Toimituksen poiminnat