veksi

Lidl tuo päivittäistavarakauppaan tervetullutta kilpailua

Päivittäistavarakauppaa ravistelee saksalaisen kauppajätin, Lidlin kohisten kasvava osuus Suomen päivittäistavarakaupan kokonaisvolyymista.

  Kilpailu on toivottu ja tervetullut ilmiö Suomen päivittäistavarakauppaan. Kauppaa suvereenisti hallinneitten, S ja K ryhmien välillä kunnon kilpailua ei ole ollut enää vuosikymmeniin. Hinnat ovat olleet niin samankaltaisia, että tarkoillakaan kuluttajilla ei ole ollut mahdollista valita edullisinta vaihtoehtoa.

Molemmat ryhmittymät käyttävät samanlaista bonuskorttijärjestelmää pysyttääkseen asiakkaat ostouskollisina ja myös uudet kauppapaikat näyttävät jakautuvan molemmille ryhmittymille lähes sulassa sovussa.

Missä sitten syy Lidlin menestykseen ja suomalaiskauppojen markkinaosuuden laskuun?

S-ryhmän suurin syy on vieraantuminen alkuperäisestä osuustoimintaperiaatteesta. Nykyisten osuuskuntien tavoitteena ei ole enää asiakkaitten ja tuottajien hyöty, vaan osuuskuntia johdetaan kylmien liikeperiaatteitten mukaisesti tavoitteena maksimaalinen voitto. Voitto sijoitetaan uuteen kasvuun, vähäistä ostobonusta lukuun ottamatta. Viime aikoina laajeneminen ja kasvu on tapahtunut suurelta osin ulkomaille, suomalaisten päivittäistavaroitten ostajien kustannuksella.

Myös kauppakeskusten suuruus ja prameus on jotakin sellaista, jota muissa maissa ei ole nähtävissä.

Suomalaisen kaupan korttijärjestelmät ovat kokonaan turhia. Ne maksavat mielettömästi rahaa ja maksajia ovat asiakkaat , jotka loppupeleissä eivät hyödy niistä mitään. Korttien lopettamisesta syntyvä hyöty olisi helppo siirtää alennuksiksi hintoihin.

Mitkä sitten ovat Lidlin vahvuuksia? Turhia kortteja ei ole. Kaupat ovat vaatimattomia, mutta täysin toimivia, lisäksi kaikki ovat rakennettu ja sisustettu samalla konseptilla. Kun yhdestä Lidlistä löydät voipaketin, löydät sen muistakin myymälöistä samasta paikasta.

Liikkeen kokoon mitoitettu parkkialue on kaupan yhteydessä. Tuotevalikoima on huolella harkittu, lähes kaikkea löytyy, mutta valikoimasta puuttuvat sadat miltei turhat rinnakkaistuotteet. Suomalaisten tuotteitten osuus tuntuu kasvavan vuosi vuodelta ja on jo nyt niin suuri , että kotimaisen ostaja löytää haluamansa.

Lidlin suuri globaali koko on tietysti etu suuria hankintoja tehtäessä, mutta ei mitenkään ratkaiseva . Globaaleilla hankinnoilla ostettujen tuotteitten määrä on kohtuullisen vähäinen.

Suomalaisten kaupparyhmittymien on nyt korkea aika miettiä monia asioita kokonaan uusiksi. Tärkein olisi muistaa, että kauppa ei ole itseisarvo vaan se on olemassa kuluttajia, tuottajia ja asiakkaita varten. Siinä sivussa se työllistää valtavan määrän ihmisiä ja auttaa kansantalouttamme selviämään niin hyvistä kuin huonoista ajoista. Kaikille meille olisi parempi, että suurta osaa kauppaamme hoitaisivat suomalaiset yhtiöt, menestyvät ja asiakasläheiset yhtiöt.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

Toimituksen poiminnat