*

veksi

Kaupassa ON jotakin vikaa

Kaupan kaksi suurinta ryhmittymää hallitsee miltei suvereenisti suomalaista vähittäiskauppaa. Lähes määräävä markkina-asema vääristää hintoja ja aiheuttaa ongelmia tuottajille ja pienyrittäjille. Miten tähän tilanteeseen on ajauduttu?

Aikoinaan osuustoiminta tuli Suomeen kuin enkeli taivaalta. Se mahdollisti uusien yritysten syntymisen ja rahoituksen. Tavoitteena oli asiakaskunnan etu parempana saatavuutena ja halvempina hintoina. Myös tuottajat saivat tuotteitaan markkinoitua ”omiin yrityksiinsä”, hinnat olivat avoimia ja kaikille samoja. Vuoden tilinpäätöksen jälkeen asiakkaille palautettiin ylimääräinen voitto ostopalautuksina.

Liikeidea ja omistuspohja olivat yllättävän hyvät. Yritykset menestyivät ja niille alkoi kertyä katetta runsaasti. Alkoi laajeneminen, joka on jatkunut tähän päivään saakka.

Syntyneestä voitosta sijoitettiin suurin osa uusiin aluevaltauksiin, isompiin yksiköihin ja omaan tuotevalmistukseen. Tällä hetkellä ainakin S–ryhmä tuottaa niin suuria vuotuisia voittoja, että mm. verotuksen välttämiseksi sijoitustoiminta ja laajeneminen jatkuu jopa ulkomaille. Omistajille palautetut bonukset ovat tosin miljoonia, mutta kokonaisvoitoista vain murto-osa.

Osuustoiminnalliset suuryritykset ovat alkaneet elää omaa, itsenäistä elämäänsä, jossa ratkaisut tekevät liikkeenjohtajat normaalien liikkeenjohdollisten periaatteitten mukaisesti. Luottamusjohto on vain kumileimasin, joka tarpeen tullen kyllä puolustaa yritystä kuntapolitiikassa ja lupien ja rahoituksen hankkimisessa. Liikkeenjohdollista osaamista heillä ei juurikaan ole.

Ulkomainen laajeneminen on suomalaisen omistaja-asiakkaan kannalta ongelmallista. Esimerkiksi Venäjältä tuskin voittoja kotiutetaan Suomeen. Ei ainakaan jaettavaksi suomalaisille omistajille. Mahdolliset voitot on pakko sijoittaa ulkomaille uuteen laajentamiseen, ainakin siihen saakka kunnes Venäjä muuttuu oikeusvaltioksi, tai edes takaa sijoituksien suojan. Ainoa mahdollisuus hyötyä ulkomaisesta sijoituksesta on ostaa bonuskortilla Venäjällä tai Baltiassa.

Erikoista osuuskuntamallisessa kaupassa on myös se, että omistaja-asiakkaat todella tuntevat asioivansa ”omassa firmassa”. Tämä tunne on koko osuuskaupan tärkein ja toimiva idea. Kaupasta ostetaan, välittämättä ollenkaan vaikka hinta olisi kalliimpi kuin muualla. Luotetaan maksettavan pieneen bonuksen autuaaksi tekevään voimaan.  Monet S-liikkeen asiakkaat eivät edes vaivaudu vertailemaan hintoja.

Esimerkiksi bensiini on lähes aina kalleinta bonuksia maksavassa kaupassa. Bonukset siis otetaan ostajalta pois jo hinnoitteluvaiheessa. On hyvin harva ostaja, joka todellisen bonuksen bensiinistä saa, moni ei saa ilman korttia mitään. Ilman bonuksen maksamista kaikkia hintoja olisi mahdollisuus alentaa tuntuvasti.

Kun kauppa käy hyvin, kaupan sisään ostot muuttuvat ylimieliseksi. Pienet toimittajat ovat pelkkiä hankaluuksia, joita kannatta välttää. Mistä saakka tavara kauppaan tulee, on myös täysin merkityksetöntä, kaikista palopuheista huolimatta. Kauppa on myös siirtänyt lähes kaikki riskinsä toimittajien ja tuottajien harteille; perunantoimittaja on velvollinen siivoamaan pois kaikki nahistuneet perunansa ja roskansa, pullan leipojan pitää täyttää hyllynsä vielä lähes sulkemisajan koittaessa, myyntipaikasta saatetaan periä kynnysrahaa ja niin edelleen.

Myös työnantajana kauppa on nykyään kaikkein eniten vajaata työaikaa teettävä ala. Jopa lähes nollasopimukset työntekijän kanssa ovat mahdollisia, muutaman tunnin päivittäiset työajat tavanomaisia.

Kaupalla on oma vastuunsa maan talouden kehittymisestä. On ongelmallista selittää muille, miksi Suomessa hinnat ovat EU:n korkeimpia ja miksi ne nousevat ilman hyväksyttävää syytä. Myös maan kilpailukykyä mitattaessa korkeat hinnat ovat miinustekijä. Yksityinen kauppafirma ei ole vastuussa tekemisistään, mutta osuustoimintayritys on.

Se on vastuussa ainakin asiakasomistajilleen, jotka ovat menettäneet yritysten isontuessa kokonaan vaikutusmahdollisuutensa yrityksen päätöksenteossa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

12Suosittele

12 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (39 kommenttia)

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Katselin jo muutama vuosi sitten S-ryhmän lukuja ja jo silloin oli selvästi nähtävissä, että uudet investoinnit kotimaahan eivät enää paljoakaan kasvattaneet myyntiä. Tarjonta kasvoi runsaasti, koska kyse oli enimmäkseen hypermarketeista.

Valtaisa ylitarjonta nostaa kustannukset myytyä yksikköä kohti yhä suuremmaksi, eikä ole muuta keinoa turvata sijoitetun pääoman tuottoa kuin hintojen korottaminen. Sitähän tilastoihmiset nyt ihmettelevät, kun hintatason pitäisi olla laskeva, mutta ei olekaan.

Pienituloisimmat melkein vääntää itkua kaupan ruokahyllyjen välissä ja ankean tulevaisuuden ainoa valo syttyy tyhjää jääkaappia avatessa.

K-kauppiaat ovat vastanneet hiipuvaan osuuteensa ankaran tappiollisilla tarjouksilla. Visuaalisesti samanlaisilla tarjouslapuilla yritetään jymäyttää myös ostamaan ylihintaista tavaraa, kuten eilen Pirkka-jauhelihaa lähes 14 €/kg, eli 400 g pakkaus maksoi normaalin kilohinnan verran.

Kauppaa tullaan ravistelemaan pikapuoliin ja rajusti. Ylisuuret investoinnit kostautuvat.

Käyttäjän veksi kuva
veikko kärkkäinen

Sama pätee S-ryhmän päivittäisiin "tarjouksiin". Hinnat ovat aivan normmaaleja hintoja, mutta esitetään tarjouksina.

Tuottoja ynnättäessä pitäisi osuustoiminnallisten yritysten muistaa miksi ne ovat alun perin perustettu.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Varmaan sama tilanne S-ryhmässä, mutta lasten poismuuton jälkeen bonuksia ei kerry juuri lainkaan ja vinyylivalikoiman hinta on sellainen, ettei viitsi asioida. Prismoissa on parempi valikoima ja kohtuullisemmat hinnat, mutta liian pitkä matka tekee asioinnista kannattamatonta.

Olen pitkään puhunut osuustoiminnan uudesta tulemisesta. Tällä kertaa osuuskuntien väen olisi syytä pitää huoli, ettei niiden tulevaisuus tule kaapatuksi, kuten useimmissa tapauksissa on päässyt käymään.

Verolainsäädäntö on tosin hyvin nurja kasvua tavoittelemattomille yrityksille, eli ainakin toistaiseksi kannattaa odotella parempia aikoja, mikä kyllä merkitsee varsin huonoja aikoja ennen sitä.

Käyttäjän veksi kuva
veikko kärkkäinen Vastaus kommenttiin #4

Uusia osuuskuntia on perustettu, myös kaupan alalle, korvaamaan alkuperäisestä ideastaan vieraantuneita yrityksiä.

Käyttäjän veksi kuva
veikko kärkkäinen

http://www.hs.fi/paivanlehti/mielipide/Osuustoimin...

Oheisen linkin takaa löytyvä juttu kannattaa jokaisen lukea. Siinä pitkän päivätyö tehnyt S-johtaja kertoo, missä osuustoiminta nyt menee.
Aistittavissa on myös huoli tulevasta.

Käyttäjän MikkoVlttil kuva
Mikko Välttilä

Ansiokas kirjoitus! Tähän kun vielä lisätään "kaupan merkit" ja se, mitä nämä rainbowt tekevät tuottajille, niin soppa on valmis.

Kaksi suurta ketjua, kaksi suurta private label -merkkiä. Nykyään nämä pirkat eivät ole edes sen edullisempia, kuin muut merkit. Sitten kauppa täyttää hyllynsä niillä, eikä edes tarjoa muunmerkkistä vaihtoehtoa.
Tästä seuraa automaattisesti tietysti hirvittävä volyymi. Sekä myytäessä, että ostettaessa. Ja kun maa on pieni, niin noin hirvittävän määrän ostaja pystyy vedättämään hinnan aivan törkeän alas.

Ne, jotka haluavat sanoa, että se kuuluu markkinatalouteen ja on siten aivan oikein, ovat väärässä. Se ei kuulu markkinatalouteen, että duopolilla on 80% volyymistä.

Käyttäjän veksi kuva
veikko kärkkäinen

Osuustoimintayrityksien pitäisi pyrkiä ostamaan tuotteita suomalaisilta lähituottajilta mahdollisimman paljon. Se olisi alkuperäisen toimintamallin mukaista toimintaa.

Nyt se on tehty mahdollisimman hankalaksi. Tunnen muutaman tuottajan, jotka myy tuotteitaan S-liikkeeseen.
Tavara viedään tuottajan toimesta myyntipakkauksessa myyntipaikalle. Kun erä on myyty, kauppa punnitsee mullat, rikkinäiset ja myymättä jostain syystä jääneet tuotteet, punnitsee ne ja vähentää tuottajan tuoman erän kiloista.
Ei siis millinkään riskivastuuta kaupalla. Kuitenkin se lisää kylmästi tuottajan saamaan hintaan ainakin 100 % myyntipalkkiota, mikään ihme ei ole jos lisäys on 200% , ylikin (Kananmunat)

Toimintaa voisi pitää jopa rikollisena, toisen hädänalaisen tilan hyväksikäyttönä.

Käyttäjän juhamyllarinen kuva
Juha Myllärinen

Tehokas välitysketju on ihan ok, mutta käytännössä se käyttää asemaansa siten, että kansalaiset joutuvat huonompaan asemaan.

Miksi ei puhuta siitä, että isot kauppaketjut eivät ole oikeasti kansalaisten asialla?

Miksei järjestetä mitään vastavoimaa, jolla olisi jotain merkitystä kauppaketjuille.

Minusta kansalaisyhteiskunta osoittaa kyvyttömyyttä Suomessa. Se ei vastaa tarvittavaan. Syytä olisi, koska johtoon turhaa nojautua.

Miten olisi jokin facebook-boikotti tmv? Huono ajatus, mutta tarkoitan jotain parempaa. Onko mahdollista ideoida jotain osuvaa?

Käyttäjän veksi kuva
veikko kärkkäinen

"Miksi ei puhuta siitä, että isot kauppaketjut eivät ole oikeasti kansalaisten asialla?

Miksei järjestetä mitään vastavoimaa, jolla olisi jotain merkitystä kauppaketjuille."

Viime aikoina on ruvettu puhumaan, tämäkin on osa sitä.
Tuottajat olisivat vastavoima, samoin tietysti me asiakkaat. Tuottajien piirissä on varmasti asiasta puhuttu, tarvittava yksimielisyys saattaa puuttua.

http://timokaunisto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/15720...

Käyttäjän juhamyllarinen kuva
Juha Myllärinen

Niin.

Voi olla vaikeaa järjestää kuluttajien sekalaiset rivit yhtenäiseksi.

Kaupaketjuilla on kunnon tiiminsä tässä "sodassa".

Ehkä tästä vielä poikii jotain hyvää, sillä jos saadaan tehokas kauppaketju ja IHMISTEN HYÖDYKSI laajemmin, niin eihän tässä ole kuin kaikilla voitettavaa. Jollain tapaa, luulisin.

Käyttäjän juhamyllarinen kuva
Juha Myllärinen

Kun vielä ottaa huomioon sen, että kauppaketjut toimivat juuri niissä rajoissa, jotka on kaikille säädetty, niin onhan tämä outoa.

Maan asioista päättävät ovat vastuussa, mutta keitä ovat ne päättäjät? Ovatko miten tukevasti piilossa?

Käyttäjän RalfKarlsson kuva
Ralf Karlsson

Meidän perhe ostaa kaikki perusruokatavarat Lidlistä ja sitten erikoisherkut Turun kauppahallista tai muualta. Ruokatavarat ovat Lidlissä edullisia ja hyviä. Esimerkiksi makkaroiden ym vastaavien tuotteiden ainesosat puhuvat jo selvää kieltään niiden puolesta. Lihapitoisuudet selkeästi korkeampia eikä tarvitse syödä suomalaisten valmistajien tarjoamia teurasjäte/jauho sisältöisiä tuotteita. Jo 60-70:llä eurolla me kannetaan 3-4 kassillista tavaraa Lidl-kaupasta ulos. Suosittelen lämpimästi siirtymistä sen kauppakeyjun asiakkaaksi. Lidlillä ei myöskään ole mitään asiakaskorttisysteemiä.

Käyttäjän juhamyllarinen kuva
Juha Myllärinen

Kauppa organisoituu käytännössä kuluttajia vastaan. Olisi kiva, jos olisi jotain kansalaistenkin vetämää reagointia noita lypsämään pyrkiviä tahoja vastaan.

En tarkoita, että tarvitsee ajatella näin vastakkainasettelullisesti, mutta kauppa on talousvetoinen ja kylmä kanssakävijäsi. Sitä samaa on laskelemoiva kansalainenkin oikeasti.

Joten, hmm ... :)

Ehkä voimasuhteitten tulee olla kunnossa jos kerran on sellainen peli, jossa veri roiskuaa. Siis hiljaa ja huomaamatta.

Käyttäjän veksi kuva
veikko kärkkäinen

Ralf
Vaimoni on kanssasi ihan samaa mieltä. Jos Lidlistä ei jotakin saa, niin sitten ostamme muualta.
Vaikka kyseessä on saksalainen kauppaketju, siellä tuoretuotteet ovat suomalaisia, moni muukin tuote.
Kilpailun kannalta Lidlin tulo Suomeen oli mainio asia.

Jussi Kammonen

Hyvä. kun otit esiin. Ostovoiman siirtäminen muualle on tehokas protesti. Sen lisäksi, että Lidl on halpa, olen tyytyväinen myös sen laatuun ja palveluun. Erikoisemmat tuotteet voi sitten hakea suoramyynnistä, kauppahallista tai tuottajien pikku myymälöistä. Sellaisia on Loimaallakin, jossa ei Lidliä ole.

Lisäksi suosin pientä kauppiasvetoista M-marketia ja Siwaakin, joskin se on ilmeisesti liian laajojen aukioloaikojensa vuoksi joutunut hinnoittelemaan itsensä aika kalliiksi.

Ison marketin edullisuus on pelkkää harhaa. Vaikka itse yritän olla tarkkana, että ostan vain etukäteen laaditun listan mukaan, niin kylläpä vaan tarttuu kassiin aina muutakin. Sitä ei pienessä kaupassa tapahdu.

Käyttäjän juhamyllarinen kuva
Juha Myllärinen

Käyttäjien tulisi ehdottomasti vaatia mm kalliin bonusjärjestelmä lopettamista kauppaketjuilta, mikäli kauppaketjulle koituvaa hyötyä ei jaeta jotenkin takaisin etenkin järjestelmän rahoittajille. Nyt kuluttaja maksaa bonussysteemin, ja vielä tässä tilanteessa, jossa kauppa käyttää bonussysteemiä rahoittajaa vastaan.

Tämä kaikki sen takia, että järjestäytymätöntä joukkoa on helppo hyödyntää. Toki kauppa käyttää tarjoutuvan mahdollisuuden, jota yhteiskunta ei voi tai halua säätää. Sen vuoksi kansan oma aktivoituminen vastavoimaksi on välttämätöntä.

Ehkä kansalaisyhteiskunta syntyy näistä oikeista tilanteista, joissa ei ole kenenkään selkeän merkittävää panosta.

Liiterin käyttäminen on toki hienoa, mutta se on toimintaa, josta toisinajatteleva yksilö ei itse koe palkkiota, vaan palkkion kuittaa se, joka ei enempiä uhraudu. Kestämätön palkkio on tälle protestoinnille, jota ei tulisi suosia kovin paljoa sen takia, että se uuvuttaa nekin harvat, joilla on energiaa ja hyvää tahtoa.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

"Kumileimasin" voi vaihtaa toimivan johdon heti, kun haluaa. Mitään estettä ei ole.

Käyttäjän TaunoVornanen kuva
Tauno Vornanen

Kaikkein ikävintä on,että suomalainen elintarviketuotanto on tehty riippuvaiseksi EU-tuista. Kyllä kansan täytyy luopua tästä kerskakulutuksesta ja ottaa omiin käsiin ruoantuotanto. Ihmiset on opetettu sille,että pitää olla kymmeniä eri valmistajien tuotteita. Hyvä on ruoan olla tuoretta,mutta voi sitä älytöntä haaskausta.

Käyttäjän veksi kuva
veikko kärkkäinen

Taidamme itse kuluttajina vaatia, että jogurtteja pitää hyllystä löytyä 50 erilaista laatua, juustoja varmaan 100 lajia ja niin edelleen.

Haaskuun menee tavaraa väkisinkin paljon ja me maksamme ne ostamissamme tavaroissa.
Jos edes vanheneva ruoka tulisi kaikkialla käyttöön ruokapankeissa, niin asiassa olisi jotakin hyvää.
On kuitenkin liikkeitä, joissa kaikki vanheneva ja syömäkelpoinen ruoka menee jätteeksi.

Käyttäjän veksi kuva
veikko kärkkäinen

Jouko,

Sillä on kyllä valta ja voima, mutta en usko koskaan olevan halua.

Kyseessä on kuitenkin liiketaloudellisesti ja koulutuksellisesti asioita tuntematon ja hallitsematon joukko. Toimivan johdon erottaminen olisi hyppy tuntemattomaan.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

toimivan johdon toimet joko hyväksytään tai toimivalle johdolle annetaan potkut.

Niin yksinkertaista se on.

Päteviä tekijöitä tilalle on Suomi pullollaan.

Käyttäjän veksi kuva
veikko kärkkäinen

Yksityisissä yrityksissä asia on yksinkertainen, potkuja tulee ja johto vaihtuu. Siellä asiasta päättää hallitus, joka aina on koottu asiansa osaavista ihmisistä.

Osuuskunnissa potkut ovat tiukassa. Potkujen antajan on ymmärrettävä mitä tekee, onko teolle todella tarvetta ja kannettava siitä vastuu.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #23

tilanne osuuskunnissa ja muissa ykstyisissä yrityksissä on aivan sama.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko Vastaus kommenttiin #24

Ei se ihan oo. Siis oikeassa elämässä. Mutta osuuskunta toimii ikäänkuin yhteisön, omistajien mandaatilla, joka vuonna 2014 on hyvin kaukana alkuperäisestä ajatuksesta. Valhe tai loitsu on se, "että olet itse omistaja" mikä väite on just noiden viron ja venäjän prismojen tultua ihan täyttä kakkaa. Vihreitä kortteja on enemmän muilla kuin suomalaisilla.

Nyt mitään ei muuteta kun rakenteet ovat tälläiset ja ihmiset rakastavat korttejaan. Oikeesti, melkein ihan fiksut ihmiset hakeutuvat keskittämään ostoksiaan...

Pian varmaan jotain tehdään, IMF huomautti tästä päivittäistavarakaupan sairaasta tilasta.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #25

Päin vastoin. Oikeassa elämässä se on juuri noin. Omistajat valitsevat vapaissa vaaleissa edustajiston, yksi henkilö, yksi ääni. Edustajisto nimittää johdon. Jos johto ei toimi, kuten halutaan, se vaihdetaan. Jos sitä ei vaihdeta, se kertoo, että omistajat ovat tyytyväisiä johdon toimintaan.

Siis oikeassa elämässä.

Käyttäjän veksi kuva
veikko kärkkäinen

Jouko.
Väitänpä vielä, että E-osuusliike poistui kartalta huonon johtamisen takia.
Todennäköisesti syynä oli luottamusjohdon ryhtyminen johtamaan ideologisita syistä.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #28

Sellaista se kilpailu Huono johtaminen johtaa kilpailumarkkinoilla toiminnan lopettamiseen. Eikö niin pitäisikin olla?

Käyttäjän saarinenj kuva
Juhani Saarinen

Suomalainen vähittäiskauppa on kartellissa, siinä isot keskusliikkeet määrävät vähittäiskaupan hintatason, mielestäni nämä kartellit pitäisi purkaa ja aloittaa oikeasti vapaa kilpailu jota ei ole Suomalaisessa vähittäiskaupassa ole ollut useaan kymmeneen vuoteen.
Ei voi olla niin että hintataso Suomessa on 20-30 % korkeampi kuin Euroopassa yleensä,kauppa viestittää että hintojen kalleus johtuu verotuksen korkeudesta ehkä siinä on osa totuus, mutta ei kaikki.?

Käyttäjän veksi kuva
veikko kärkkäinen

Tuskin siinä on kaikki.
Suuri syy on varmasti kaupan valtavat investoinnit. Tuskin missään Euroopan maassa on yhtä paljon suuria kauppakeskuksia ja tavarataloja kuin Suomessa.
Millään muulla keinoin investointeja ei saa maksettua, kuin myynnin kasvulla tai nostamalla hintoja.

Myynti ei varsinkaan näin laman vallitessa juurikaan kasva, joten tuo toinen keino lienee käytössä.

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

Edelleen kysyn, että vuosia sitten oli väläytetty sitä keinoa, että kahden kauppaketjun valtaa voitaisiin pilkkoa neljään osaan, jotta tuo 80% osuus pienenisi.

Odotan sitä päivää, jolloin tuo pilkkomiset tapahtuisi ja alalle syntyisi kilpailua ja tuottajat saisivat enemmän tuottoa.

Olen huolissani huoltovarmuudesta, että jonakin päivänä Suomi on motissa ja ruokaa pitää saada eikä Suomessa enää ole perunoita, lihaa, kasveja, yms. niitä tuottavia. En halua kokea kuten kirkko vuonna 1700-luvun lopulla on kirjoissaan kertonut nälänhädästä ja kuinka lapset tapettiin ruoan puutteen vuoksi...

Maanviljelijöitä pitää kannustaa eikä jatkuvasti supistaa ja lakkauttaa.

Käyttäjän veksi kuva
veikko kärkkäinen

Nostanpa kommentillesi hattua. Olet ajatellut asioita tavallista syvemmin.

Huoltovarmuus on asia josta kannattaisi kantaa huolta. Runsaan ja tarpeettoman tuonnin johdosta huoltovarmuuskin vaarantuu; tuottajia ei yksikertaisesti kohta enää ole olemassa.

Käyttäjän KristerAMartell kuva
Krister Martell

Sama kopla on mukana panttijärjestelmässä + kolme suurinta panimoita (Koff, Hartwall ja Olvi) ja Lidl ei ole mukana Suomen Palautuspakkaus Oy:ssä (PALPA). Panttijärjestelmä och kauppa- ja rajaeste ja tekee sen ettei juomamarkkina on auki kaikille Suomessa. Panttijärjestelmä toimii myös niinkin että miten huonommin suomalaiset palauttavat sitä parempi "bisnistä" se on alalle koska ne itse käyttävt panttiylijäämän joka on noin 25 - 30 miljoona €/vuosi.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Hauskaa tuossa lidlin panttijärjestelmässä on se, että lidlin koneet ottavat kyllä kaikki pullot ja tölkit vastaan. Mutta muiden koneet ei ota niitä Lidlin erikoispulloja.

Nyt kun ihmiset ovat tottuneet lidliin ja sen alhaiseen hintatasoon, sen omat pullot (mitä muut kaupat ei huoli) saattaa alkaa olla jo etu. Lidliin on pakko palata.

EDIT:
Pienenä pointtina Duapolin panttijärjestelmästä... kun annatte tiskillä maksamisen yhteydessä panttilapun, se alentaa pantin verran ruokakassin hintaa. Mutta sitä ei moni ajattele, että se alentaa myös maksettavaa bonusta... lidlissähän tätä ongelmaa ei ole.

Käyttäjän KristerAMartell kuva
Krister Martell

Näin on koska heillä on oma PET-pullo panttijärjestelmä ja panttiylijäämä siitä jää heille.

Pantti on jostain syystä ALV-veron alla ja siksi se menee väärin sekä ostossa että palautessa. Pantti ei ole myyntiä eikä siitä pitäisi saada bonusta myynnin yhteydessä ja pantti pitäisi hoitaa rahana kun palauttaa.

Käyttäjän veksi kuva
veikko kärkkäinen

Esittämäsi asia on ainakin minulle aivan uusi. Tietysti asia olisi pitänyt itsekin tajuta, mutta hyvä nytkin.

Jos asia halutaan oikeudenmukaiseksi, pitäisi selvittää kuinka monta prosenttia pulloista ja tölkeistä palautetaan. Perittävä pantti pitäisi sitten säätää sen mukaiseksi.

Käyttäjän Jari-PekkaTeurajrvi kuva
Jari-Pekka Teurajärvi

Osuva kirjoitus!

Asiakas omistaa osuuskaupan, mutta missä se näkyy? Ei ainakaan hinnoissa ja palautuksissa eli bonuksissa? Osuuskaupan alkuperäinen idea on päässyt unohtumaan jonnekkin ja bonuksilla saadaan aikaiseksi vain ostoskiimaa kanta-asiakaspäivillä, jolloin omistaja-asiakas luulee ostavansa halvalla. Tankataan sitä kalleinta ABC-polttoainetta ja maksetaan vakuutuksia yms, ilman hintavertailua.

Lidlin ostoskassi on huomattavasti halvempi kuin S-ryhmän tai Keskon. Tämä tulee vääjäämättä näkymään myös tuoreimmissa tilastoissa ja väitän että Lidlin osuus tulee kasvamaan tuosta (vuoden 2012 tilastoidusta) 11 prosentista. Kesko tulee menettämään 35 prosentin osuudestaan ja S-ryhmä pitää pintansa tai jopa kasvattaa osuuttaan 45 prosentista.

Kaupparyhmät käyttävät häikäilemättä hyväkseen neuvotteluasemaansa ja polkevat pienet ja paikalliset tuottajat suohon. Haluaisiko omistaja-asiakas kuitenkin ostaa lähiruokaa halvalla? Varmaan. Entä haluaako asiakas-omistaja maksaa suuria summia mainonnasta, johon rahaa kerätään tuottajilta "markkinointimaksuna" ja asiakkailta hinnankorotuksena?

Asiakasomistaja voi vaikuttaa äänestämällä osuuskaupan edustajiston vaaleissa. Ainakin S-ryhmän osuuskauppa Arinalla on käynnistymässä edustajiston vaalit 31.3.-11.4.2014. Kannattaa selvittää mitä asioita ehdokkaat ajavat ja ketä kannattaa äänestää?

Minun vaaliteemani Arinan edustajiston vaaleissa 2014 löytää täältä: http://www.teurajarvi.net

Käyttäjän Jari-PekkaTeurajrvi kuva
Jari-Pekka Teurajärvi

muistin tuon Lidlin osuuden väärin, se oli vuonna 2012 6,7%. Lähde http://www.pty.fi/julkaisut/tilastot/

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset